Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. lokakuuta 2025
Oi, ihmisheimo, miksi mieles hehkuu sellaiseen, jossa esteheks on toinen? Tää Rinier on; hän kunnia ja maine huoneelle Calbolin on, miss' ei kukaan perinyt sitten hänen kuntoansa. Eik' yksin hänen heimoltansa mennyt välillä vuoren, Pon, ja meren, Renon perintö totuuden ja tosi ilon. Maa näillä äärillä niin täynnä kasvaa näät myrkkyputkia, ett' tuskin koskaan ees viljelys voi tehdä niistä lopun.
Juutalaisten poikia, akkamaisia sydämiä, pelkuri-raukkoja, Jumala teidät kirotkoon! Ja ensi kerran purskahti hän itkemään. Hurja kiljaus vastasi hänen sanoihinsa. Hän on hullu, sanoi eräs heimokunnan vanhus; kunnioitus sille jonka sielu on Jumalan tykönä! Kas niin, malta mieles, poikani, lisäsi hän, käyden käteen Abdallahta; kuinka nyt on asiat?
Mi siipi veis mun valon lähtehille, Kuink' isänmaansa vieras saavuttaa? Ah! ikuisuus vaan voipi lahjoillansa Tuon kaipuun polttotuskat viihdyttää; Kuin valtiaskin kylmää kruunuansa, Niin enkel maiset riemut hylkäjää. Siks' katselee, ain' aamun sarastellen, Hän inhaa päivää kohden itkien, Eloni hetket mittaa huoahdellen Ja lukee sykkimätkin sydämmen. Oi, vieras kaukomailta, mieles malta!
Suloisen muotos mukaan mieles säännä, Ja itseäs tok' ala armahtaa. Tee, mulle mieliks, itsestäsi kuva, Miss' yhä kauneutes on uudistuva! Yht' äkin kuin sa kuihdut, yhtä äkin Kukoistat niissä, joista erkanet. Sun omaasi on, täältä mentyäkin, Se nuori veri, jota tuhlailet. Näin äly, kauneus pysyy: elon taika, Jot' ilman vanhuus, raihnaus valtais maan.
Ensimäinen Kohtaus. Ulkoa kuuluu iloisen laulun ääntä ja riemuhuutoja. LALLI, SORRI ja TAIMO tulevat. SORRI. Nyt pispan peijaisia juodaan, ilo Ja riemu raikkuvat ylt'ympäri. Sä Lalli yksin olet nyrkästynyt Ja venyt pahan tuulen omana. No mies, nyt heitäppäs jo Hiitehen Tuo raskas mieles! SORRI.
Sa minuun liityit luokse, Kuin lempeen tunnustus Sa, kevään riemu, tuokse, Sen mennyt toivomus. Kun ilta jo kaukometsät Ja lahdelmat purppuroi, Ja tunnelman ihmeen hienon Se hämärin piirtein loi, Niin nauttivi herkkä mieles Sopusointua näytelmäin; Kaikk' ihmeen ehjästi tunnet Tosi-innoin ja haavepäin.
Oi, nouse, hyvinkin näin korkealla on mieles, vaikk' on polves matalalla. Kuningas Rikhard II.
Hänt' aatellessa sydän vuotaa verta Ja petollinen sielu tuskaa tuntee Anteeksi! Pyörryn. CYMBELINE. Tyttäreni? Kuinka? Miehistä mieles! Mieluummin sun elää Suon täyden luonnonmääräsi kuin kuolla, Ennenkuin lisää kuulen. Toinnu! Puhu! JACHIMO. Kerranpa onneton se kellon lyömä! Roomassa olkoon kirottu se huone!
»Kohota pääs ja rohkaise nyt mieles, näät kaiken, mikä maasta kuolon saapuu, tääll' loistostamme täytyy tuleentua.» Tuon lohdunsanan liekki toinen saattoi; kohotin silloin silmät kukkuloille, jotk' äsken kuormallaan ne painoi alas. »Kun tahtonut on Keisarimme laupeus ett' ennen kuolemaas saat uskottunsa tavata pyhimmässä pylväistössä,
AAPO. Malta mieles, mies, ja älä riehu. JUHANI. Sinä kuulit mitä hän sanoi. LAURI. Hän valehteli. Sen näin hänen silmistänsä, vaikka koettikin ukko ottaa päällensä vallan totisen muodon. Hän valehteli; sen vannon minä. AAPO. Suuri junkkari koko Mäkelä.
Päivän Sana
Muut Etsivät