Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Saa hehkua lausees silloin, Soi sointuina vastineet, Ja arki-ihmiset luonas Niin ihanteellisiks teet. Mut kaikkea kaihoin peittää Kuin empimys sanomatoin: Sä melkeinpä pelkäät näyttää, Miten helposti petyit noin.
»Oi nukkuos poikani nuori, ne on tähtiä taivahan, ne luonas valvoa tahtoo kuin entis-aikahan.»
Ja mie kuu luulin, että Vappu, Se roisto, tuisi. ANNA. Vappu? HALONEN. Juuri hän. Kentiesi oot sen kohdannut? ANNA. Oon kyllä, Hän ryypyt runsaat otti Liuhtarissa, Ja parhaallansa, luulen, selväksi Nyt makaa itsensä. HALONEN. No hittoa! Vaan malta, ämmä, kyllä sinun näytän! ANNA. Täss' luonas saanko hetken huovahtaa? Kenties' on sulla myöskin leipäpala Ja vettä antaa kerjäläiselle?
Ota hetket haihtuvaiset, Jotka annat armostas! Niidenkin suo näyttää, että Olen aina omanas! Rakkauten' ota! Sua Rakastamaan opeta, Kun Sä iki rakkaudella Hoidat, holhoot minua! Henken' ota haltuus! Suo sen Henkes kanssa todistaa, Että olen perillises, Joka luonas osan saa. Tähän asti.
Jos pisarankaan milloin Sain tuta sitä, silloin Jo riemuitsi mun rintani, Kuink' armast' ois siis luonasi! Kuink' armast' aina olla, Sun luonas, Herra, ois! Kuink' armast', esirippu Kun nostetahan pois, Kirkkautta Jumalansa Kun aina Herran kansa Avoimin kasvoin katselee ja kanteleitaan soittelee ! Mer' armos, rakka'utes Siell' ylhääll' aukeaa Jo koko loistossansa, Oi, suurta, ihanaa!
Ota tahtoni ja muuta Sinun tahtos mukaan tuo; Mitäkin jos mua kohtais, Tahdokseni tahtos suo! Ota kieli! Nimestäsi Suo mun laulaa, puhua, Leväten Sun luonas niinkuin Lapsi äidin povella! Ota kädet! Teko niiden Kelvollinen olkohon Sulle! vaikka maailmalle Tuo on kehno, kelvoton. Ota jalkanikin! Niitä Tahtos tietä juoksemaan Opeta ja asioillas Mieles mukaan kulkemaan!
ANEMOTIS. Valjut on sinulla posket kuin kinokset; mutta niiden päällä päivyttä havaitsen kaksi suurta, kaunehinta: Mua sääli, suloinen tyttö, salli luonas lämmitellä! Pakkanen ei morsiamille pahaa tee. Syöjätär sydämeni vieköön, jos en rakasta sinua melkein yhtä paljon kuin karhunkeihästäni. ANEMOTIS. Tosiaankin kaunis toimi. Susi sun syököhön, mokoma!
Kuin jäädä virran aalto vois sun luokses, rannan kukkanen ? Sen määrä vaeltaa on pois ain eespäin, iäisyytehen. Vain hetken luonas viivähtää ja varttas hyväillä se voi, sen poveen kaihon sävel jää, mut ikuisemman kaihon soi suur koti aallon harhaavan, min onni salattuna on taa matkan kolkon, vierahan, taa monen päivän aution.
»Isä, mitä nyt näin myöhään?» »Luonas valvon! nuku pois!» »Se ei tarpeen, isä!» »Mutta Zombi tänne tulla vois.» »Minä Zombia en pelkää!» »Vaan jos pois hän veisi sun, Yksin, lapsetta ma jäisin Maailmaan; se surma mun! Orjuuttani huojennat sa!» »Paljon olen itkenyt, Isä! kurjaa orjan' olla!» »Niin on Luoja säätänyt!»
Kerrottu on mulle, Ett' aivan usein nykyaikaan luonas Hän viettää joutohetkiään, ja sinä Hänt' alttiist' otat suosiolla vastaan. Jos niin on, niinkuin mulle, varoitukseks, On kerrottu, niin sen ma sulle sanon, Ett' itseäs et käsitä niin selvään, Kuin kunnias ja tyttäreni tulis. Mik' ompi teillä työnä? Sano totuus. OPHELIA. Usean rakkauden merkin mulle Hän suonut ompi. POLONIUS. Rakkauden! Jopa!
Päivän Sana
Muut Etsivät