United States or Malaysia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Silloin Ryty-Pauhun kohtalo heidän mielensä valtasi ja hänen vaiheistansa he sanoillaan maalasivat kamalan taulun. Reetta. Lankesipa hän kuoppaan, jota meille kaivoi. Niin käypi maailmassa. Sere. Vaan kostoa emme tahdo hälle huutaa. Simo. Kylläpä hänet jo aikanansa selkäsaunalla kostin. Armoittelenpa nyt vaan sitä kovanonnen poikaa. Reetta. Jumalan on kosto.
Siitä, Kullervo, iloitse, Kotionnellemme juomme! JOUKKO. Voiton juoma, onnen juoma! KULLERVO. Onni ei minua varten. Kostoksi ylenin, kasvoin, Kostoksi kävin sotia, Sukuni verestä kostin. Kylm' on nyt kotini liesi, Sen ei tuhkan alla tulta. Minunkin tuleni sammui, Mieleni on musta hiillos, Joss' ei aatoksen hiventä, Jota into hehkuttaisi. Eikö aatoksen hiventä!
Minä mietin nyt jo kotona suunnittelemiani juonia, hoksasin yhden sopivaksi ja silloin minä kostin: ojensin Ellille nenäliinani ja sanoin hyvin ystävällisellä, viattomalla äänellä ilkeästi: "Elli... Tässä on nenäliina... Sinun tämän puoliseen poskeesi on jäänyt liika paljon puuteria ... vai onko se maalia?" Tietäähän sen minkä vaikutuksen tämä odottamaton isku teki Ellin ilosta huokuvaan sieluun.
"Toruittepahan silloinkin minua, vaikka Kasperi pahan teki." "Sinä teit myös pahasti, kun Kasperia nujuutit." "Minähän kostin vaan vääryyden." "Sitäpä juuri ei saa tehdäkään." "Eikö vääryyttä sitten saakaan rangaista?" "Ei." "Miks'ei?"
"Ja olethan paitsi sitä nähnyt, että minä kostin itse puolestani. Mutta nämät tämmöiset eivät kummastuta minua. Jokainen mahtava talo on täynnä näitä heittiöitä, joitten on lupa rankaisematta koiruudellaan solvaista kaikkia, jotka eivät liiku lukuisa saattoväki muassa. Joutavia! Ollaan tästä puhumatta. Roma on täynnä näitä Syrian hylkylä.
Brynhild lausui: Lempeä Freja, Vaunuissa kulta Verissä et saa Nähdä mua. Nyt Tuonelaan käyn Pilviporteista. Ja sankaryljän Kun surmasin Miekallaan, jossa Veri viaton Ol' nuorukaisen, Ma kostin vaan. Ja kostoll' orjan Ma vapaaks' ostin: Nyt, sankararvon Hän saatuaan, Juo mettä kanssain Jumalissa ja Miekoin soittavi Kanneltaan. Niin lausui Brynhild.
Eipä iso mahtava taida olla niinkään ylpeä kuin luulisi, koska olisi mahtunut tanssimaan näinkin huonoin kanssa; muutoin en sinua tahdo ollenkaan, minä kostin vaan". Elsa punastui. Hän älysi paikalla mistä tuo oli tullut. Hän muisti silloiset kökkä-puheensa ja harmistui kovin, kun neitienkin joukossa oli kieliöitä, joista hän oli tähän asti uskonut paljasta hyvää.
PORTINVARTIJA. Niin kylläkin, suut, silmät täyteen; mutta minäpä petoksen kostin; ja luulenpa, että kylläkin puoltani pidin, sillä vaikka hän pari kertaa sieppasi jalat altani, keksinpä keinon saada hänet maalle samaa tietä, mitä oli tullutkin. MACDUFF. Hereillä onko herras? Kolkkeellamme Me hänet herätimme: tuossa on hän. LENOX. Huomenta, jalo thani! MACBETH. Terve teille!
Ylhäältä Teille tervehdyst' ei kukaan nyt tuo, ei runon mailta lahjoja. Tekonne kostin Teille täten vain! Mun tekoni? Niin! Tähän saakka velloin aaltoili soinnut syvät rinnassain. Ne surmasitte! sävel kuolinkelloin vainaille soikoon! Ma? Te teitte sen. Te nuoren voitonuskoin löitte maahan halveksivasti. kun *kihlauduitte*. Käsitä ma en!