United States or Nigeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yksi näistä maan kuljuista on sekä muutoin suurin että myöskin koko maan läpi läväisty, se sama, josta Homero puhuu, kun sanoo : "Kauas tuonne pois, joss' on Manalass' syvin kulju," ja jota sekä hän että useat muutkin runoilijat muutoin kutsuvat Tartaroksi.
Maa yksi, joss' on kukkia, On mulle herttaisin; Kukista yksi nurmella On muista armahin; Yks impi neitoparvessa Muist' onpi rakkahin.
Suloa moist' ei sulle luonto, taide tarjonnut kuin sen ruumiin kauniin verho, joss' elin ma ja jok' on maaksi tullut. Jos kautta kuoloni tää korkein kauneus katosi suita, mikä houkutella sua enää saattoi seikka kuolevainen? Kun sattui sinuun ensi nuoli turhan ajallisuuden, ois sun tullut nousta mun jäljestäin, mi ijäinen jo olin.
Se vielä värisee, Ikäänkuin irki pyrkiä se tahtois. Tuon otan vahvistukseks' onnelleni. Nyt huolta, kaipaust' ei enään ole, Ja läksiäisist', illaks' aivotuista, Sun kauttas tuli juhla hupaisempi, Joss' ilo vieraan', isäntänä lempi. Tääll' on niin raskas ilma huoneessa. Miss' äitis? Käykäämme sun äitis luokse! Käykäämme ennen linnan puistohon!
En kointähteä vuota, kun yö minun ylläni tummuu, kastetta illan en, helle kun polttava käy, yötä ma vuotan vain, jost' ei koskaan aamua nouse, yötä, jost' ei ikinään syttyä voi elämää, yötä, joss' yksin tyhjyys laulaa äärestä ääreen, kärsimys koskaan ei, toivojen houkutus ei.
Kussa lie mun kultueni, Maalla millä marjueni Lie'kö maalla, vai merellä, Meren suurella selällä, Vaiko Ruotsin-rantasilla, Saksan salmilla syvillä, Juutin julmassa soassa, Kapinassa kauhiassa, Joss' on verta säärivarsi, Polvenkorkeus punaista. Voi ken saattaisi sanoman, Ja kuka kuletteleisi, Ennenkun muut murehen saapi, Akat huolen arvoavi?
Runoilijan kanssa olen aivan yksimielinen siitä, että »viina on ainoa vaan, joss' ilo varmana on.» Mutta tämän ilonesteen sijaan kehottaa hän juomaan sherryä, kunnes kuolema tulee keskeyttämään näin varomattoman nautinnon. Sillä jos juomalla juo vaikkapa vaan sherryä, on niitä näitä, voiko välttää kuolemaa.
Heitti heinän kantajansa, Paksun leivän paistajnsa, Kierrähti kisaväkehen, Ruotsin raukoille rajoille, Joss' on viina vesselöinä, Tupakka on tovolnoina, Utu ilman upottavi, Savu ilman saastuttavi. Koivun ja tuomen oksa. Olin oksa lehtipuussa, Koivun kasvatti katalan, Aholla alastomalla, Maalla mansikattomalla.
Olivier», lisäsi hän salaa korvaan suosikillensa, joka aina liikkui lähellä häntä, niinkuin palvelushaltija noidan ympärillä, »kuule käske Tristan'in joutuun lopettaa tuo mustalaiskarkuri.» Ma vien sun lehtoon vihantaan, joss' itse valita saat puun. Vanha laulu.
"Karasuanto Tammikuulla. Ma chera fille! Koska persoonallinen läsnäoloni Kautokeinossa nykyisten katalain ja erittäin tukalain asianhaarain vallitessa olis täydellisesti väärin asetettua, nim.: olis poissa paikaltaan, matkustan minä täältä suoraan Pietariin, joss' ai'on viettää talven ja päälliseks odottaa teidän tuloanne.