United States or Luxembourg ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ne jätin, ne annoin pois. Sitä kaduinko? Minulle kalliimpaa oli aatoksen rauha, salomaa. Yks sentään salainen kaiho jäi poveeni piilemään: ne silmät välkehti siellä niin lempeään , se ääni helisi siellä, se armaani olla vois.. Viel' enkö sais kylät, kaupungit, jotk' annoin pois...? Karnevaaliyö. Veriruskeat pilvet kulkee yli kaupungin verkalleen.
KASPER. Pannaanpa siis nyt kokeeksi kunkin aatoksen vilkkaus. No päin tuuleen sitten, ja auta minua, improvisationin henki! GILBERT. Nyt möräköön torves. Kummeasti, kovin kummeasti. FUCHS. Hoh hoo! MAX. Ketä olette te? GILBERT. Huu huu! Etkö minua tunne enään? Minä olen sen miehen varjo, jonka armottomasti keihästit kuoliaaksi lähellä porttia Berlinin kaupungin.
Sillä tähän pääkalloon syttyy pieni aatoksen kipenä. No, noh! Ei se tyhmä pääkään, ei se tyhmä pääkään ole juuri tyhmin tyhmä. No, noh! Aatokseni kipenä syttyy. TIMO. Mimmoinen kipenä? JUHANI. No, noh! TIMO. Mimmoinen kipenä? JUHANI. Ehkä ovat täällä kaikki kotona. No, noh! TIMO. Oletko keksinyt keinon?
Hän silmienne eessä vapisee, Ja poski vaalas rikoksesta kertoo. WERNER. Ma kyllä vaalenenkin, kapteini, Ja ensi kerran eläissäni, luulen! Vaan enpä petoksesta, en rikoksesta. Ma siitä vaalenen, ett' aivo terve On voinut synnyttää ees aatoksen Niin mustan vehkeen todenmoisuudesta. VON ST
Siitä, Kullervo, iloitse, Kotionnellemme juomme! JOUKKO. Voiton juoma, onnen juoma! KULLERVO. Onni ei minua varten. Kostoksi ylenin, kasvoin, Kostoksi kävin sotia, Sukuni verestä kostin. Kylm' on nyt kotini liesi, Sen ei tuhkan alla tulta. Minunkin tuleni sammui, Mieleni on musta hiillos, Joss' ei aatoksen hiventä, Jota into hehkuttaisi. Eikö aatoksen hiventä!
Siis olet sa sentään mun aatoksen'. Sekin syntyvi vuoksi miljoonien. V
Uutteruudella ja ahkeruudella minä kyllä tulen esin ja näytän seurakunnalle kuinka väärin se on minua kohdellut alaikäisenä ollessani." Se vähä viha ihmisiin joka tämän aatoksen loppu puolella hohtaa, oli läsnä-olevaisena hetkenä perin pohjin kadonnut sydämmestäni, jossa ei se koskaan ollut syvästi juurtunut.
Sano, että olen puolisoni häneen suostuttanut, ja toivon, että kaikki käy hyvin. NARRI. No, se tehtävä ei käy ihmisymmärryksen yli, ja senvuoks; koetan sen täyttää. DESDEMONA. Emilia, mihin jäi se liina multa? EMILIA. En tiedä minä. DESDEMONA. Ennen kukkaroni Kadottanut ma oisin täynnä kultaa. Jos mauri ei niin jalo miesi oisi Ja vapaa luulevaisten halpuudesta, Vois tästä pahan aatoksen hän saada.
SIMEONI. Tämä on siis ensimmäinen atriamme tässä uudessa kodossa; ja tuokoon se onnen ja Jumalan rauhan kaikille muillekin atrioillemme täällä. JUHANI. Onni, muhkea onni olkoon ainoa toverimme täällä kaikissa toimissa ja töissä, joihin vaan kyntemme pystyy. AAPO. Tahtoisinpa lausua tärkeän aatoksen. JUHANI. No puhkaise se sydänkarsinastas ulos. AAPO. Päätön ruumis ei käy päisin, sanon minä.
Olen kuoleva vaan mä ihminen. Mut kuitenkin neuvosherrojen tään annan tutkia aatoksen, mitä tuosta he tulevan luulee.» Hän vaikenee. On kylmä yö. Veet himmeät laivan laitaan lyö; kuin kuoloa korpien huokuu vyö, kuin kalmaa kaakko tuulee. TIET