Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. lokakuuta 2025
KALERVO. Jospa silloin ei olisi Sodittu ja suitsutettu Veljesten verivihoja, Niin nyt: ahjoa sisässä Teissä on sotatuleksi, Tulta vaaran valkeaksi. KULLERVO. Siin' oletkin oikeassa. KALERVO. Tuli Kullervo kotia, Ilmestyi kotipihalle Kuin tyly, levoton Tuoni, Hämmästytti ja peloitti, Kuin haudan takainen aave. Tuli kuin merestä miekka, Hyökyaaltojen ajama, Jota ei etsiä osattu.
»Eipä Tuoni ottanut, mut leipä Taivahasta putosi, kun kuuteen Lapsehen loi Luoja seitsemännen. Hälle hengen antaja suo leivän, Leivän, jot' ei nauti vielä lapsi; Toisillenpa osansa siis jääpi. Työtä anon, emäntä, nyt sulta Iloissani Luojan antimista.» Tuoll' aina, missä pohjantulten palo Yön synkeydeltä rauhan valloittaa, Siell' yleni se ihmishenki jalo, jon ruumista tuo hauta tallentaa.
Omituinen tunne tunkeusi nuoren miehen sisuksiin hänestä oli ikäänkuin hän malttamattomasti odottaisi kuulevansa muidenkin askeleita, kuin omiansa näissä huoneissa. Yksinäisyyteen jäänyt leski oli osannut ympärillään säilyttää henkähdyksen sitä rakkauden eloisuutta, jonka tuoni häneltä oli riistänyt. Tässä aivan vieressä oli makuuhuone.
Hymy huulilla erosi Onnellisna, autuasna. Tuli tuoni kukan luokse, Kalma luokse kaunokaisen, Kuiski kesän kukkaselle Suven armahan ajalla, Keskikesän vallitessa: "Kuole pois, ihana kukka, Uuvu jo unehen, rukka! Teen, oi, seppelen sinusta, Ikiloistavan, ihanan, Taivon Taaton kunniaksi, Taaton ikuisen iloksi".
Minultakin on tuoni korjannut elämän kumppanin pois; sen takia olenkin nyt täällä hakemassa polttavalle sydämelleni jotakin hoivaa. Ja nyt tuntuu siltä kuin olisin tavannut ristisisaren, jolla on yhtä suuri suru kannettavana kuin minullakin," sanoin. "Vai niin, vai niin! Vai on kuolema teiltäkin temmannut pois kumppanin.
Loihdi lemmen ruusuista Siihen viina vahtoisa, Sulattele viinahan Riemuhelmet taivahan: Autuaana sitte voin Elää, kuolla, huoletoin. Luojani! Näin juotua, tuon viel' uhrini Sulle, Ja helppo on silloin kuoloki mulle: Niin seisota silloin tykkivä suoni, Niin maasta mun tuokoon luoksesi Tuoni. Nuotti: Upp genom luften j.n.e.
Ei ne painuta pahemmin, Myrsky uhkaava upota, Joll' ei päivät päätettynä Ole loppuhun osattu, Että Tuoni etsiskellä, Surma tahtoisi tavata Myrskyn kautta kaatamalla Syvyytehen syöksemällä! Kuulin kerran kuusikossa, Mäen päällä männykössä, Miten oksalla orava Ruikutteli riekkohäntä: Mihin lie minun sukuni, Kuhun lapsikultaseni Erillensä eksynynnä, Hajallensa haihtununna?
Toki tuskinpa oli hän mieheksi tullut ennenkun Tuoni hänen temmasi pois. Mutta sitten on kauvan, kauvan; aatos hiventyy muistellessa sitä aikaa näin riutuvana, myöhäisenä iltapäivänä kuin nyt. Hänen nimensä oli Canzio. CANZIO. Hänen näet edessäsi tässä. RACHEL. Hän on siis tullut takasin, vaihka onkin niin kauvan siitä päivästä, jona nuorukainen kuoli. Mutta nyt on hän tässä! Kuinka jaksaa hän?
Tuopa tuopi tuiman tunnon, Silloin saisi Tuoni tulla ja ennen kaikkia tuo innokas, mahtava juhlaruno Porthan'in kuvapatsaan paljastettua . Kauniita ballaadeja ovat Koskenlaskijan morsiamet ja Eräs nälkätalven kuvia; toisissa runoissa lauletaan ilmi runoilijan oman elämän vaihtelevia tunteita.
"Kuinka se sitten on?" kysyin minä hämmästyneenä. "Niinpä se on: tuoni korjasi mieheni pois puoli vuotta sitten," sanoi vaimo surullisesti. "Ettäkö teiltäkin on elämän kumppani temmattu pois?" "Niin on käynyt." "Näyttää kuitenkin siltä, kuin ei teillä olisi surun kaunaa, olettehan lastenne keskessä iloinen kuin käki metsässä."
Päivän Sana
Muut Etsivät