Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. toukokuuta 2025
III. Kokoelmasta Väljemmillä vesillä. Väljemmillä vesillä Elämän laulu I " " II " " II " " IV " " V " " VI "Yhteisvoimin yhteistyöhön" Kansalleni Juhlaruno En jouda, en jouda I " " II Maisterikekkerit Kuusi kalliolla Vuoden vaihteella Syksyinen mieliala Niin herkkä kuin haavanlehti Talvitunnelma Väsyksissä Mä olen kuin siipehen ammuttu lintu Onnensa kukkulalla Niin uskollisna kuin taivaan tähdet Hän Vastaisen ajan vieno auerpilvi Kuin leikki lämmin säde suvipäivän Et lempesi haavoja lääkitä voi Kuin kuolisi kuutamon kultainen vyö Niinkuin merten myrskysäillä Mä suutelin häntä ja itkin
Leikillistä laatua on sievä runo Kärpänen; kauniin luonnonkuvauksen sisältää Salomaa. Usein isänmaallinen innostus saattaa häntä runoilemaan, varsinkin jonkun kansallisessa elämässä merkillisen tapauksen johdosta; niin ovat alkunsa saaneet Runo Suomalaisen alkeis-opiston vihkiäisissä ja Juhlaruno Suomalaisen teaatterin muistojuhlassa 1897.
Matres Castrorum täällä pohjan puolla, on osa teillä vieläi vienoisempi: ken yössä sotii, jäässä, ystävättä, lyö Leirin äiti hälle lemmen kättä. Juhlaruno. Ensi kerran Suomen suku esiin astuu omin töin, orjaellut vuosisadat, surrut pitkin päivin, öin, isän vuollen kirvesvartta puhtein leivän puuttuvin, äidin vääten värttinätä kimmeltävin kyynelin.
Vaikka tuiskii talvi lunta, paljon painuu alle jään, näkee unta ihmiskunta oikeasta itsestään. Uusko uhkaa Suomen surma? Taasko tarpeen mahti maan? Tulkoon turma taikka hurma, kaikki yhteen kuulutaan! Tuima tääll' on kehto, hauta, sankka saartaa pohjan yö, tääll' ei auta miekka, rauta, auttaa aatos, tarmo, työ. Juhlaruno nuorsuomalaisille sanomalehtipäiville 18/11 1910.
Tuopa tuopi tuiman tunnon, Silloin saisi Tuoni tulla ja ennen kaikkia tuo innokas, mahtava juhlaruno Porthan'in kuvapatsaan paljastettua . Kauniita ballaadeja ovat Koskenlaskijan morsiamet ja Eräs nälkätalven kuvia; toisissa runoissa lauletaan ilmi runoilijan oman elämän vaihtelevia tunteita.
Paraita ovat Suksimiesten laulu, Lumisateella, Purjehdusretki, Italian herääminen, Karkuri, Virsi kotimaan puolesta ja Varpunen sekä juhlaruno Runebergin kuvapatsasta paljastaessa, niinkuin myös ne runot, jotka on järjestetty Emma nimiseen sarjaan. Hänen tieteelliset toimensa olivat monta eri lajia.
Voi virat vaipua, maat voi hukkua, vaan ei kansojen omatunto nukkua, siellä on vapauden haaveilo haikein, missä sen puolesta taisto on vaikein. Viipuri! Seisot kuin kallio meressä, seisonut ennen jo tulessa ja veressä, kertoa voivat sun muurisi harmaat isänmaan kohtalot kolkot ja armaat; Viipuri! Et sinä sortua saa. Jos sinä seisot, seisovi maa. Juhlaruno laulu- ja soittojuhliin 4-6/7 1913.
Päivän Sana
Muut Etsivät