Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
CAPULET. Hakekaa kreivi; kertokaa tuo hälle. Huomenna varhain liitto solmitaan. JULIA. Lorenzon luona nuoren kreivin näin, Ja hälle rakkautt' osoitin sen verran Kuin puhtaan kainouden sääntö määrää. CAPULET. No, sepä hauskaa! Se on oikein! Nouse! Niin pitää olla. Kreivin tahdon nähdä. No, menkää, sanon, tuokaa hänet tänne. Tuo kunnon pyhä isä, Jumal' auta, Kiitokset koko kaupungilt' on saapa.
RICHARD. Mut jos tuon teinkin rakkaudesta häneen? ELISABETH. Niin silloin hän sua toden totta vihaa, Kun moisin veritöin sa rakkautt' ostat.
Niin minäi pelolla ja arkailulla Pyhäiset lemmentavat unhotan, Ja lemmen tuskast' olen turraks tulla, Sen taakan alle ihan hervahdan. Nää mykät kirjat selittää ja sanoo, Mit' ikävöi ja hartoo mieleni, Ne myötätuntoa ja rakkautt' anoo Paremmin kuin voi koskaan kieleni. Tajumaan opi tätä kieltä mykkää: Se silmin kuulee, jossa lempi sykkää.
Lyön vetoa, sun tyttö viel' on tänään! Ja mustan, uljaan orhini sä saat, Jos hukkaan. Hupsu, rakkautt' et ole Sä koskaan tuntenut. Vaan kahdeksasti, Ja katumoiksi, kiusaks' ainoasti. Kuudes kohtaus. Puhujan suuren laill' en väittää taida: "Mun hauskuuten' on aattehet ja kirjat; Ei iloist' ole, jok' ei iloisemmaks Käy niiden kautta; ei niin suruista. Jolt' ei ne osaks suruisuutta poista."
Tämänlainen kuiva ruoho On kitkettävä pois; siis minun saat. LUCIUS. Oi, rakas isä, pojastas jos käyn, Mun pelastaa suo veljieni henki! MARCUS. Isämme nimess', äitimmekin tähden, Mun anna veljen rakkautt' osottaa! TITUS. Sopikaa siis; ma säästän käteni. LUCIUS. Käyn heti kirveen. MARCUS. Minä sitä käytän. TITUS. Käy tänne, Aaron, aion heidät pettää. Kätesi mulle lainaa, niin saat minun.
LEAR. Parempi ett'et olis syntynytkään, Kuin ett'et paremmin mua miellytä. RANSKA. Vai niin! ei muuta? Luonnon hitaisuutta, Jok' usein jättää mainimatta työn, Mink' aikoo tehdä. Burgund, mikä mieli On teillä nyt? Ei rakkautt' ole rakkaus. Jos sill' on sivuhankkeita, jotk' etääll' On määrästänsä. Tahdotteko hänet? Hän jo on morsiuslahja.
Jumalat, miks ette Mun syntejäni kostaneet, ett' oisi Tää teko multa jäänyt? Katumukseen Näin jalo Imogen ois säästynyt, Ja minä, kurja, sortunut, jok' olen Enimmän koston ansainnut. Mut, voi! Pois tempaisette toiset pikku syystä Se rakkautt' on: näin eivät enää lankee Ja toiset kasaa vikaa vian päälle Pahempaa mitä myöhempää siks että Niit' itse omaks onnekseen he kammoo.
BUCKINGHAM. Vait! vait! hävystä, jos ei rakkaudesta. MARGAREETA. Häpyä, rakkautt' älä mainitsekaan: Hävyttä teurastitte multa toivon, Ja rakkaudetta mua kohtelitte. Mull' elo häpeää on, rakkaus vihaa, Ja tässä häpeässä vihan' elää. BUCKINGHAM. Herjetkää, herjetkää! MARGAREETA. Buckingham prinssi, kättäs suutelen ma Sopuuden merkiksi ja ystävyyden: Sun hyvin käyköön ja sun jalon heimos!
Hyi! se rikost' on Vainaata, luontoa ja Luojaa kohtaan, Se kumoo järjen, jonka vanha lause On isäin kuolo, ja jok' yhä huutaa Niin ensi kuolleest' äsköisehen saakka: "Se täytymyst' on!" Heitä siis, ma pyydän, Tuo murhe hyödytön, ja isänäsi Mua pidä; maailma sen tietäköön, Ett' olet sinä lähin saamaan kruunun; Ja rakkautt' en osoita ma sulle Vähemmän hellää, kuin mit' armain isä Pojalleen suo.
Oi, jos hän olis uskollinen ollut, Vaikk' ainoost' ihka chrysoliitist' oisi Minulle taivas uuden mailman luonut, En siihen olis häntä vaihtanut! EMILIA. Mun mieheni? OTHELLO. Niin, hän sit' ensin kertoi; Hän kunnon mies on eikä kärsi saastaa, Jot' inhaan työhön tarttuu. EMILIA. Miehenikö? OTHELLO. Miks sitä matkit? Kuulethan sen: miehes. EMILIA. Oi, rouva! Rakkautt' ivannut on konnuus!
Päivän Sana
Muut Etsivät