Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. huhtikuuta 2025
Ma hälle: »Turma, väkivalta mikä niin kauas vei sun Campaldinon luota, sun hautas paikkaa ettei tiedä kukaan?» »Oh!» vastasi hän, »Gasentinon juurta käy joki, Archiano, jonka lähteet on Apennineilla, pääll' luostar-talon. Nimensä missä muuksi muuttuu, sinne pakenin jalan, haava kurkussani, punaten verelläni virran rantaa.
Päin rivit Aiast' auttamahan, tuhopäivä jo pääll' on, tuoll' asetuiskeeseen jo hän sortuu; taistelon telmeest' erkane hengiss' ei ikipäivänä; siis väkevästi kaikk' avuks Aiaan luo, Telamonin aaluvan aimon!"
Tapas kerran Kuolema matkallaan, tapas Sydämen täydessä kukassaan. Ei viikatetta hän nostanut, oli rakkaus Kuoleman vanginnut. Tule luokseni, laps', ole armahain! Maan pääll' ei lemmessä vertaistain. En tule, en tule, mun toinen jo vei, minun lempeni sinulle kuulu ei. Sen toisen Kuoleman viikate löi, sillä Sydäntä Kuolema ikävöi. Taas Kuolema retkellä maailman näki Sydämen yhäti kukkivan.
Ja verrattava vauhtiin siipieni maan pääll' ei ole liike nopsin, missä on nousu ynnä lasku luonnollinen. Lukija oi, kuin totta toivon tuohon hartaaseen voittokulkuun, jonka vuoksi lyön rintaani ja itken syntejäni, niin ennemmin et saanut sormeasi tulehen ois ja pois, kuin kaksoisien ma merkin näin ja siinä itse olin.
Molemmista muista Vävyn sekä nadon; Punaisesta verestäni Koko heimon kadon!» Nurjat ajat pääll' on, Nurjain tähtein valta: Torju, Luoja, kovat iskut Madjarien maalta! Unkarin albumi, 1881. Aleksanteri Kisfaludy. 126. laulu.
On niinkuin se tapahtuisi tuossa aivan, ihan niinkuin sen näkisi edessään. Mutta samaan aikaan vaimot veisasivat, ja aivan selvään kuului keittiökamarista sanat: Mielen', miks' suret maailman pääll'; Kuin on kuitenk' katoova tääll'. Jumalaan sinuas turvaa, Hän tietää ja tahtoo sinua auttaa kaikess' hädäss' Poikans' kautta.
Nyt ykskö meistä, Joilt' uljain mies maan pääll' on surmans' saanut, Kun rosvoj' auttoi, mekö tahraisimme Kätemme katalilla lahjoilla, Pois myyden kunniamme uran laajan Niin turhasta, kuin kouran täys' on kultaa. Parempi koira, joka kuuta haukkuu, Kuin moinen Rooman mies. CASSIUS. Mua älä hauku! En sitä kärsi. Itses unhotat sa, Kun näin mua härnäät.
Se hänen, hänen joukkonsa on maa! Ma muistan, kuinka kesken seuran tutun häll' loputon ol' usein juoksu jutun: »Maa tää, maa parhain alla auringon», ja »kansa sellainen kuin hällä on!» Hän hajasäärin silloin seista suosi, muut piirinään, se hällä korska kuosi, kosk' ollut pääll' ei maan, ken kiistää vois, ettei hän suomalainen majur' ois.
Impi puhtaan karitsan Veressä on valkaistuna vallan, Muodon kantaa hohtosan, Sanan lausuu laupeaan: "Kaikkein tähden astui kerran Kirouksen puulle Herra Lunastus Vapahdus Seuras siitä valituille. Soihan kaunis kutsumus, Kaikuu pitkin mailman lakeutta; Juhlii Luojan asumus, Sulhon pääll' on kaunistus Tulkaa! säästäkäätte työtä! Oma työ ei kelpaa myötä; Piikaset, Neitsyet Hääpukuun sen vaatettavat!
Niin miekkonen sinä, vankilas Kun murtui! Maan pääll' on vaan sydän autuas Ku turtui. Tääll' ei oo rauhaa, Tääll' aika pauhaa; Vaan tyyntä rauhaa ja unta lauhaa Suo hauta. Henk' autuas, nuku turhuuden Huolilta, Kuin kaste, jonk' yli laaksojen Kylv' ilta; Kunnekka koittaa, Yön päivä voittaa Ja nukkujat herehille soittaa Haudasta.
Päivän Sana
Muut Etsivät