Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Mies nuori astui nyt hänen eteensä, Se hänen poikans' ainoa oli, Ja loistavilla silmillä nuoruuden Isäänsä hän katsoin saneli noin: "Tee mulle laiva, isäni, retkille Sun nuoruuteis mun mieleni halaa. Oon väkevä, on vereni lämmin. Pois Mä laaksosta kodin halajan nyt." Vait' vanhus oli.
TAMORA. Suur' isäntäni, rakas Saturninus, Eloni turva, aatosteni herra, Oi, tyynny, kärsi ukon heikkoutta: Hän poikans' uljaat kadotti, ja suru Sydämmeen syvän leikannut on haavan. Surussa häntä ennen lohduta, Kuin että pientä rankaiset ja suurta Tuon ivan vuoks. Mut, Titus, iskun sait sa, joka tuntuu Sydämmen juuriin! Jos on Aaron viisas, Käy kaikki hyvin: tyyneen ankkuroidaan.
RIVERS. Oi, Pomfret, Pomfret! Tyrmä verinen, Maan yleville tuhon, turman enne! Syntisten muuriesi kehyksessä Hakattiin kuoliaaksi toinen Richard, Ja inhaa pesääs yhä tahratakses Nyt meidänkin juot viatonta verta. GREY. Nyt meitä kohtaa Margareetan kirot Siit' että Hastings, te ja minä näimme Kuin Richard hänen poikans' otti hengen.
Kiitos Herran, joka kuulee Kurjan huudon taivaasen! Kiitos Herran, joka osti Meitä Poikans verellä! Kiitos Herran, joka nosti Väkevällä kädellä! Kiitos Herran, joka päästi Sielun synnin siteistä! Kiitos olkoon Jesukselle! Hän on kaikki täyttänyt. Kiitos olkoon Jesukselle, Joka tuli mailmahan! Kiitos olkoon Jesukselle, Joka voitti saatanan! Kiitos olkoon Jesukselle, Kun mun ruokkii isoovan!
Maa mieletönnä itseänsä pieksi, Sokeesti veli valoi veljen verta, Vihoissaan oman poikans' isä surmas Ja poika pakost' oman isän tappoi. Näin Lancaster ja York on riidoin' olleet, Kirotun riidan riitaannuttamina. Jumalan suotuisasta sallimasta Nyt yhtykööt Elisabeth ja Richmond, Kummankin heimon tosiperilliset!
Kas, kun hurskas miehen' Ei meitä vastass' ole. Miss' on herras? OSWALD. Sisällä, mutta muuttuneena aivan. Kun sanoin sotajoukon maalle nousseen, Niin nauroi hän; kun tulonne ma kerroin, Hän vastas: "sitä pahempi"; kun Glosterin Petoksen ilmoitin ja hänen poikans' Uskollisuuden, hupsuks hän mua sätti Ja sanoi, että kaikki nurjaks käänsin.
Surmaa poikans' ei viel' ankara, karjuva Ares tietänyt lainkaan, kaaduntaa tasapäisehen taistoon, pilvien kultaisten all' istui vain yhä harjall' ylhän Olympon, sill' oli Zeus niin säätänyt; siellä muutkin taivahiset oli taistoon pääsemätönnä. 525 Vaiheill' Askalafon väkevästi he iskivät yhteen.
Nyt sen vain sanon teidän armollenne Sen olen Roomalle ma velkapää Tään jalon miehen, Titus-sankarin, On kunnia ja maine häväistynä; Hän pelastaaksensa Lavinian Nuorimman poikans' omin käsin tappoi Sun tähtesi ja vihastuen siitä, Ett' antiaan ei vapaast' antaa saanut. Siis armoon ota hänet, Saturninus: Hän töissään sinua ja Roomaa kohtaan On ollut niinkuin ystävä ja isä.
En ikänä nähnyt vanhurskasta hyljätyksi. Oi rakkautta Jumalan! Hän antoi Poikans ainoan. Me halajamme taivaasen Perässä Herran Jesuksen. Hän Isän tykö tultuaan Lähetti Henkens maailmaan Omistaan vaarin ottamaan, Taivaasen luokseen tuottamaan. Siis olkaamme, me murheiset, Kuitenkin aina iloiset!
GLOSTER. Jälessä mene, lanko Buckingham. Guildhalliin määri suoraa päätä rientää; Sun siellä tulee, milloin aikaan sopii, Edwardin lapset näyttää äpäriksi; Sano, ett' Edward tappoi kansalaisen, Kun tämä väitti, että poikans' oli Perivä kruunun, tarkoittaen sillä Taloaan, jonka kilvess' oli kruunu.
Päivän Sana
Muut Etsivät