United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kihlatut kävelivät siellä lakkaamatta edestakaisin pitkin nurmikkoa portaikon ja pensaikon väliä. He astuivat käsikädessä mitään puhumatta, aivankuin itsestään tietämättöminä, kokonaan sulautuneina tuohon näkyvään runouteen, joka uhkui maasta. Yht'äkkiä huomasi Jeanne ikkunan kehyksessä vanhanpiian haahmon, jonka lampun valo kirkasti. Kas, sanoi hän, täti Lison katselee meitä.

On, lapseni, minä olen kumminkin, minun mielestäni, huomannut sen olevan hyvän, että minä olen koko elämäni leikkinyt tittut'ia toivon kanssa ... se ei lopultakaan minua pettänyt. Tuossa niin kutsutussa puutarhasalissa Felikshillissä, yksinkertaisessa, mutta kauniissa kehyksessä kukkivien kiertokasvien ympäröimänä, istui vanhan, jalon Kreivin kuva mestariteos, elämää ja totuutta täynnä.

Koetin huomauttaa muutamista virheistä, mutta hänellä ei ollut aikaa kuunnella. »Se on kuolematon, kansallinen taideluoma, se on kansan itsensä pystyttämä, se tulee kautta vuosisatojen todistamaan ... ja missä arvokkaassa ympäristössä, missä komeassa kehyksessä se seisoo!

Se olisi ollut taulu se: hämärtyvä ilta, tumma seinä, musta ovi, sen kehyksessä Paavon valkoinen pää... En koskaan ole kuullut mitään mahtavampaa kuin tuo heidän virtensä. Se oli nyt kuitenkin heidän viimeinen virtensä, sanoi vallesmanni ottaen kulauksen lasistaan. Tämän jälkeen he eivät tule uskaltamaan... Eivätkö tule uskaltamaan? Niinkö sanot, Handolin?

Ja kuinka monta sun poikias, Oi Suomi, armahin maamme, On ollut, Viipuri, linnassas, Me keltä tietää saamme? Oi mikä tuska ja kestävyys, Rikos rietas ja ylevyys Sun muuries kehyksessä? Oi, muisto sankari-aikojen, Sa idän vartija valpas, Kuin vanha Väinämö kantelen, Sa annat Suomelle kalpas, Polvi nouseva jotta saa Asetaitoa koettaa Tuo Suomen elävä muuri! Agnes Meijer.

Kotonaan, omalla pöydällään hänellä oli kehyksessä Reinholdin valokuva. Sitä hän yhä ja yhä katseli, toistaen kiitollisena hänen parhaita sanojansa, ja yhä kasvavalla ikävällä odotti häntä.

Katsokaamme esim. luonnonmaalausta. »Papin rouvassa», jota tätä uutta teosta lukiessa muuten usein tulee ajatelleeksi, on vielä luonto, niin ihanasti kuin se juonta säestääkin, siitä kuitenkin kokolailla irrallaan, kehyksessä, jonka kirjailija ikäänkuin erikseen meille esittää, kuvaten sitten sen sisältämän tapahtuman. »Juhassa» on laita toinen. Vain yksi esimerkki!

Kun Antti häntä tuossa kehyksessä katseli alhaalta kanavan laiteelta, jossa hän edestakaisin käveli, niin ei hän ollut niinkään tuo neitonen ... olihan se sentään aika sievä. Kauniit isot silmät... Antti käveli edestakaisin kanavan laidetta, hattu tahallisesti hiukan kallellaan.

Sen sijaan näki hän kuolonkalpeat kasvot, joita ympäröi musta, pään mukainen nahkapäähine, jonka tummassa kehyksessä nuo kalpeat kasvot näyttivät vieläkin kalpeammalta. Kerran ennenkin oli Bertel nähnyt nuo kasvot, ja kun hän tarkkaan muisteli, selvisi hänen mielessään muisto eräästä kamalasta Bayerin metsissä kokemastaan yöstä.

Avain helisi lukossa; oli kummallinen ummehtunut ilma sisällä, vaan Margreta aukasi äkkiä ikkunat, niin että puhdas ilma virtaili sisään; hän nojautui ulos ja katseli järveä, joka oli aivan lähellä välkkyvän peilin kaltaisena tuoreessa viheriässä kehyksessä.