Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. huhtikuuta 2025
"Hoi, hoi", huuteli "plikka" tavan takaa. Ja ainakin virstan matkan lauloi Kreeta hiljaan: Oleppas verrattava klasiseen kaappiin, Eipä se loukkeita sallikaan; Oleppas verrattava paperiseen paattiin, Eipä ie veden pääll' pysykään vaan. Ja kun tämä laulu oli tarpeenmukaisesti otettu useempaan kertaan, niin sitten hän alotti uuden laulun.
Siitä aiasta alkain on mulla ollut paljon väkeä täällä, milloin herttuan ystäviä, milloin Sigismundin ja nyt? niin täällä käypi, täällä matoisessa maailmassa. Sanoisin niinkuin virsikirjassa sanotaan: Ah mik' ompi elom' tääll'? Tuska, vaiva tuskan pääll', Työ ja meno levoton. Silloink' kuin se paras on, jos en itse olis ollut levoton veitikka nuoruudessani.
Se on niin vähä aika, mik' ihmisell' on tääll'; kuin vesipisaraisen tuon haavan lehden pääll'. Tuuli kun siihen käypi, se heti putoaa; niin ihmisenkin onni tääll' pian katoaa. Soma laulu, sanoi Liisa. Ja kaunis nuotti, lisäsi Viija, nousten istualtaan ylös. Viija oli nyt miehelässä ja häntä kutsuttiin nuoreksi emännäksi, joka nimitys kuului hänestä itsestään ensimältä hyvin oudolta.
Ei, paremp' iskeä on heti yhteen, kohta jo koittaa, kumpaiselleko voiton Olympon valtias antaa." Noin hän vartoen mietti, mut luo jo Akhilleus joutui, Areen kaltainen, sodan haltian leiskuvaharjan, pääll' olan oikean Pelionin tuhosaarnea tuimaa heiluttain; hänen varrellaan sovat vaskiset välkkyi kuin tulen liekit tai kuin nouseva Helios itse.
Ja Leena istuvi kankaallaan Ja morsiusseppel on kulmillaan. Lyö pirtaa, niisiä helskyttää, Ja oudosti silmä se välkähtää. »Oi laps, mikä kiire sull' on työ? Käy, raukka, maata, jo pääll' on yö.» »En, en, mua vartovi armahan', Ma morsiusvaatetta valmistan.» »Oi raukka, sun ruumiis raukee pois.» »Oi jospa se vieläki raukeemp' ois.»
Petronius ei vielä ollut puhutellut häntä, sentähden hän nyt kumarsi hänelle ja rupesi, tavallisten tervehdyssanojen asemasta, lausumaan säkeitä, joilla Odysseus tervehti Nausikaata: Korkea ruhtinatar, joko ihminen vai jumal' ollet... Mutta jos ihmisten, maan pääll' asuvain suku sulla, Niin ylen autuas sull' isä ompi ja äitisi armas, Veljesi myös ylen autuahat...
Odottaessaan sitten häneltä vastausta ryhtyi hän valmistuksiin matkaa varten. Rosalie alkoi sulloa vanhaan matkalaukkuun rouvansa liinavaatteita ja muita tavaroita. Kääntäessään erästä vanhanaikuista hametta, huudahti palvelija: Ei teill' oo oikein ees mitä pääll' panna. Enk' mä pääst' teit' sill' viisii lähteen.
TASSO. En ansaitse mä viillytystä sitä, mi sankar-otsaa vain on ympäröivä. Oi, pilviin nostakaa se, jumalat, ja kirkastakaa, pääni pääll' ett' aina yleten väikkyis se, ett' eloni ois iki-vaellusta sitä kohti!
Niin haasteli Kehnosuon vaimoväki, ja siitäpä sai nuori Aatami hiukan vihiä, jonkatähden hänessä vähittäin korkea ajatus heräsi: hän lujasti päätti sukunsa esikoisena kohota villistä metsäviinapuusta herrasyrttitarhojen kukkakumpuja koristamaan; ja silloin luopui hän ensikerran kirjan sanoista, koska hän toivon hengessä hyräili: Mun täytyy kerran käyskennell' Pääll' kukkaisten ja ruusuin!
Niin pitkän kuin maan pääll' on peninkulma olimme kulkeneet me siellä matkan vähässä aikaa, tahdoll' alttihilla. Tulevan tuntui, vaikk' ei nähty mitään, päin meitä lentäin sieluja; ne meitä pyys lempeästi rakkaus-atrialle. Ens ääni ohi lentäin selkeästi Vinum non habent lausui ynnä meidän taas takanamme toisti samat sanat.
Päivän Sana
Muut Etsivät