Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Yliopettaja riensi väliin. "Sinä kelvoton poika, oleppas rääkkäämättä parempain ihmisten lapsia! Selkääsi pitää sinun saada, ja kaksi tuntia saat istua tänään, kun toisilla on maanantailupaa." Rikhard sai kuin saikin selkäänsä ja hänen täytyi jäädä istumaan. Kouluhuone oli ensi kerroksessa ja antoi katuun päin. Vastapäätä asui pormestari Fengstrup.
Oleppas, Matti! ... ka niin, minkä tähden siihen on tuohon tuommoinen aukea metsään hakattu? Siitä se nyt menee se rautatie. Elä he ele !... Siitäkö se nyt!... Hyvä isä siunatkoon ... siinäkö se nyt!... Voi tokkiisa, kun tämä nyt tuntuu kummalta ! Ja Liisalle tuli kyyneleet silmiin.
"Taavi, oleppas siivolla muuten juoksen tieheni heti", sai Anna sanotuksi ja koetti irroittaa itsensä sulhasensa käsistä. "Jos pääset, se on toinen asia", vastasi Taavi. Ja Anna ei päässyt. "No, ei nyt taas tule aikaan sinun kanssasi", toruskeli Anna; "kuule", jatkoi hän kiireesti ja uteliaasti, "puhuppas nyt isännän käynnistä teillä. Mikä hänet teille saatti?"
Iskis nyt kuolema kimppuus, niin alimmaiseen helvettiin vaipuisit alas ilman armoa ja laupeutta. TIMO. Harvoinpa, harvoinpa täällä, Jumala nähköön, valmiita ollaan. Mutta mitähän tässä nyt kuoltais, parhaassa ijässämme? Oleppas vaiti kuolemasta ja laske minulle kaljaa.
Niin, niin Aholan-Aatamille ovat tytöt vähän yrmeänlaisia, kun hän on tuommoinen tyhmänsekainen, mutta rahaa sillä on ja se, se paras lienee. Mutta Anna-Maija oleppas nyt sukkela! Hieman vahvistusta ensin! Tsiu! Tsiu! Ka, Anna-Maija! ANNA-MAIJA. Hyvää päivää Liina! LIINA. Hyvää päivää! Istukaa! ANNA-MAIJA. Kiitos, kiitos! No kapioitakos se Liina nyt ompelee?
Parempi lie jos käymme leikkimään. Oleppas sä nyt kotka, kyyhky mä. Saa nähdä, saatko kiinni minut sä! No, käytkös? Vaan sitte en mä irti laskekaan. Kas, paljon parempi olen minä. LAURI. Kuin nuoli nopsa! Mutta varo! kotka vie... AINA. Ei tällä kertaa! LAURI. Kyllä kohdakkoin. AINA. Jos kiinni saat, niin saatpa jotakin. LAURI. No, minkä? AINA. Muiskun! LAURI. Sitte pian vain!
Tuossa, te Pelttarin pukit! Mars, Kaisa! Nyt mennään. JUHANI. Tuota riivattua! Nakkasi kiven, ja liki liippasi, ettei iskenyt minua otsikkoon. EERO. Lähetetään polla takaisin. JUHANI. Sinkauta se ukolle takaisin, että hattu kömähtää. TUOMAS. Oleppas heittämättä, poika, jos tahdot säästää saivaristoas. AAPO. Näethän, sinä konna, että siellä on lapsia.
Nyt se naputtaa ... nytkö sana kulkee? kuiskasivat he Villelle. Nyt se kulkee. Mattia alkoi ryittää. Oleppas tuossa!... Ka, kun rykii. Ymmärtääkö se Ville, mitä se nyt naputtaa? Liisan mielestä oli Ville niin viisas, että hänen olisi pitänyt ymmärtää kaikki. Ei sitä ymmärrä muut kuin ne, jotka ovat sitä koulua käyneet, selitti Ville.
JUHANI. »Mene elvettii, sinä pirkelee mias!» Hmmh! Kenenkähän nyrkin luulisitte tässä ylinnä keikkuvan? Häh? Smatrii, kubbe! ja huomaa kuinka kymmenen vuoden kuluessa muuttuu täällä maailman muoto. AAPO. Juho, Juho! TUOMAS. Nyt, veli, tahdon minäkin sanoa sanan; ja oleppas vaiti oman rauhas tähden. Kanttoori antakoon heille anteeksi; he eivät ymmärrä.
Muutoin, täytyyhän johonkin käyttää laillista perintöänsä. Eläpäs vaan, Porthos! huudahti eräs ympäriseisovista, oleppas uskottelematta meille tuon olkavyön olevan isän perintöä: sen on sinulle antanut tuo huntupää nainen, jonka kanssa sinut tapasin toissa sunnuntaina Saint-Honoré'n portilla. Ei kunniani kautta, minä olen sen itse ostanut ja omilla rahoillani, vastasi Porthos-nimellä puhuteltu.
Päivän Sana
Muut Etsivät