Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Voi, voivoi! Kyllä nyt passaa, jouluvieraita tulee ja joulu joutuu, ja täällä on itse pelsepupin päämies valloillaan! Voi, voi tokkiisa! Kyll' on leipää niukalta, vaan sotaa viljalta! Oletkos nähnyt niitä Kuivalaisen kauppakirjoja, sinä? Mitä siinä töllistelet! Sano joutuin! HESSU. Ei ole kiirettä kivellä, eikä huolta huhmarilla! TEOFILUS. No, saatko paperit tänne.
"Kolmannella toista" vastaa poika, katsoen kysyjätä kirkkailla silmillä. "Oletko terve ja tytyväinen täällä?" "Olen." "Saatko sinä ottaa vastaan tämän konfektin minulta?" "Saan, jos tahdotte olla niin hyvä ja antaa sen." Nojauten tätä toimitusta varten alas, koskee rouva otsallaan ja hivuksillaan pojan kasvoja, ja peittäyten jällensä huntuunsa menee hän ulos ovesta taaksensa katsomatta.
»Saatko laitumelta hevosen pian kiinni, vai nahjustatko kauan niitä hakemassa?» kysyi taas patruuna, joka halusta pitkitti puhetta pojan kanssa. »Hevoset ruokin niin, että viheltäessäni juoksevat luokseni.» »No, jos nyt olet vähänkin sinne päin, kuin olet sanonut, niin kyllä minulle kelpaat, ja Jaakko on vapaa menemään asuntoansa rakentamaan.»
On täällä pentu. Tiirottaa minuun kuin mikäkin hyväkäs tuolta eräästä nurkasta. Saatko elävänä vai tarvitsetko apua? Saadaan tämä elävänäkin. Saatiinhan se elävänä. Palattiin kotiin riemusaatossa, vanha kontio paareilla ja nuori Nalle reessä vällyjen alla. Illalla pidettiin oikein juhlalliset peijaat vanhalle metsän kuninkaalle.
Saatko toteen, että se oli vaimosi työtä? No, jo toki minä sen toteen saan! huudahti Antti miltei iloisesti. On ollut kuulijoita uhkauksiensa jos kuinka monta, että jos en sinusta muuten pääse, niin käytän käppyrätä nurkan alla ... ja siellä on vielä kekäleet, vaikka tulkoot kuinka monen lautamiehen kanssa syyniin. Ja entäs tämä? Antti kaivoi poveltaan likaisen nauhanpalasen.
Parempi lie jos käymme leikkimään. Oleppas sä nyt kotka, kyyhky mä. Saa nähdä, saatko kiinni minut sä! No, käytkös? Vaan sitte en mä irti laskekaan. Kas, paljon parempi olen minä. LAURI. Kuin nuoli nopsa! Mutta varo! kotka vie... AINA. Ei tällä kertaa! LAURI. Kyllä kohdakkoin. AINA. Jos kiinni saat, niin saatpa jotakin. LAURI. No, minkä? AINA. Muiskun! LAURI. Sitte pian vain!
Opi aina lepäämään Ristuksen vanhurskauden päällä kylminäkin aikoina eläkä kysy turmeltuneelta järjeltäsi, saatko katsoa Vapahtajan päälle.
Jooseppi polki jalkaa. Laske se irti että osaa lentää, muuten ammun sen semmoisena kuin on. Hän ojensi pyssyä. Nyt tuo kuuma veri taas nousi Wapun päähän ja häneltä unohtui kaikki, paitsi eläin raukka. Saammepa nähdä, huusi hän kiihtyen saatko menetellä omaisuuteni kanssa mielesi mukaan. Pane pois pyssy! Lintu on minun! Kuuletko? Se on minun!
Kun hölmö Juntus vetäsi ensimäiset savut, kehasi hän: Voi piru kun tästä tulee savua. Entäs saatko sinä lähtemään...? Ime näin, ohjaili Vesa Ottoa. Se menee henkeen! valitti tämä silmät punaisina ja vetisinä. Ime paremmin! neuvoi siihen Juntus. Ime näin ja sitte puhalla! Voi, voi kun se on väkevää! ylvästeli Esa silmät henkeen menneestä savusta tihrullansa. Mutta vähitellen tottuivat hekin.
"Saanko elää," oli Oskari kirjoittanut hänelle, "niin ovat suloiset sävelesi, samoinkun ennen Kreikalaisten sotajoukossa huilun sävelet kiihdyttivät urhollisuuteen, synnyttävät jaloja tuntoja minussa; kaadunko kerran, niin samat sävelet sinua lohduttavat." Josefina vastasi: "Saatko elää, niin minä elän ainoastaan sinun tähtesi; kuoletko, niin minäkin kuolen kerallesi."
Päivän Sana
Muut Etsivät