Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
"Oh, sinä 'vähä-jauhonen', 'puoli-villanen' napukka! Lyö ensin, kysy sitten", ylvästeli pitkä poika; ja asetti poskensa Ollin lyötäväksi. Ja silloin Olli löi. Ja katsokaas kummaa! Honto-poika makasi pitkällänsä permannolla, kuin humala-säkki. Toiset katselivat ihmetellen. "Millä sinä löit? kysyi pitkä poika, ryömien ylös. "Tällä näin", sanoi Olli ja näytti kämmentänsä.
Kun hölmö Juntus vetäsi ensimäiset savut, kehasi hän: Voi piru kun tästä tulee savua. Entäs saatko sinä lähtemään...? Ime näin, ohjaili Vesa Ottoa. Se menee henkeen! valitti tämä silmät punaisina ja vetisinä. Ime paremmin! neuvoi siihen Juntus. Ime näin ja sitte puhalla! Voi, voi kun se on väkevää! ylvästeli Esa silmät henkeen menneestä savusta tihrullansa. Mutta vähitellen tottuivat hekin.
Tahvo ylvästeli edelleen: »Ja niin sanoi Anna Liisa, että 'elä sinä, Kenonen, sure; kun Ihalainen sattuu kuolemaan, niin sinut minä sitten otan! Kuule sinä, Heikki Pirhonen, mitä Kenonen sanoo... Tahvo Kenonen sanoo sinulle, että kyllä jos vain Ihalainen kuolisi, niin Kenosen se Anna Liisa etsisi, vaikka hän olisi Issakanvaarassa...» »Etsisipä tietenkin. Ja se Kenonen nyt aikoo sinne Liperiin?»
Kaikki maan kaunottaret olivat näille parveille kokoontuneet, ja siellä alhaalla ylvästeli, palvelijainsa ja aseenkantajainsa ympäröiminä, rautalakkisia ritareita, joista merkillisimmät olivat ne prinssit, jotka aikoivat kilpailla keihästelyssä.
Uskaltaisin... Ja vaikka olisi isäkin, niin minä uskaltaisin! ylvästeli Sakuja kehasi: Ja honottaakin uskaltaisin isän tavalla... Ja yhdenkin kerran kun isä tuli kotiin, niin me Simosen Pojun kanssa honotimme navetan ylisillä niin jotta isä kuuli. Löikö se sitte?
Syntyi tuskallinen hiljaisuus, kaikki olivat ääneti ja hämillään. Beauchêne ylvästeli, luuli saaneen muut uskomaan ajatuksiaan. "Minä esimerkiksi..." Constance keskeytti hänet. Hän oli ensin kulkenut pää kumarassa miehensä saarnatessa, sillä hän tunsi häpeävänsä ja hänen tappionsa tuntui vieläkin musertavammalta. Nyt kohotti hän päänsä, ja hänen kasvojaan pitkin vieri alas kaksi suurta kyyneltä.
Yrjö hämmästyi sitä opin paljoutta ja kiirehti panemaan kirjoja takaisin pöydälle; Elä mene vielä, minä tarjoon tupakan. Kiitoksia, en välitä. Pois hänen täytyi päästä; ei jaksanut kärsiä, että Kalle ilkkui ja ylvästeli tiedoistaan, Omissa silmissäänkin hän Kallen rinnalla muuttui tuhmaksi kuin tallukka. Ja se harmitti, sekä harmitti että painoi. Jälelle hän oli jäänyt peräti.
"Kyllähän minä olisin mokomatakin... Kuules, Nikolai Jeremeitsh!" huusi Paavali vimmastuneena. "Minä pyydän vielä viimeisen kerran... Sinä olet itse pakoittanut minut ... en voi kestää enää. Jätä sinä rauhaan meidät, ymmärrätkös? Muutoin, Jumal' auta, jommankumman meistä käy huonosti, sen minä sanon." Konttoristi ylvästeli edelleen. "Minä en pelkää sinua", huusi hän, "kuuletkos, maitoparta?
Järkeä, Katruni, järkeä sitä tarvitaan asioita ymmärtämään ja toimeen panemaan mutta meidän pitää heti ottaa haltuumme Martin perintökuitit", sanoi ja keinotteli Kirri iloissaan. "Niin, niin, isäntä; niin meidän pitää tehdä", sanoi Katru ilosta läkähtymäisillään. "Olkoon Kolkkikin niin viisas kuin on, mutta me olemme vielä viisaampia; mitatkoon nyt mieltänsä, iso viisas", ylvästeli Kirri.
Juntus tiedusti: Onko teillä leipää? On. Ja on meillä voitakin! ylvästyi Juso. Vesa jatkoi: Onko paljon voita? On... Mutta se on hinkissä, jotta ei kissa nuole. Missäs teidän leivät ovat? Ne ovat aitassa, jossa muutkin ruuat, ylvästeli poika. No mennään sinne! touhusi Vesa kuin kotonansa. He menivät aittaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät