United States or Saint Vincent and the Grenadines ? Vote for the TOP Country of the Week !
CASSIO. Ei vartijaa? Ei ketään? Murhaa! murhaa! GRATIANO. Tuhoa varmaan! Hirveä on huuto. CASSIO. Apua! LODOVICO. Kuule! RODRIGO. Oo, suas, kurja konna! LODOVICO. Parikin voihkausta! Yö on synkkä; Petosta ehkä! Vaarallist' on käydä Päin huutoa, jos apua ei saada. RODRIGO. Avuksi tulkaa, verihini kuolen! LODOVICO. Vait! Kuule! GRATIANO. Yksi tuossa paitasillaan, Kädessä kynttilä ja miekka, saapuu.
"Se on jo kostettu pieneksi osaksi", virkkoi Ramorny; "näyttihän minusta kuin olisin nähnyt Bonthron'in täällä juuri ikään vai synnyttikö se kuvaus helvetistä, joka minun mielessäni kaikkein ensiksi kuvitteli, kun heräsin, tuon tuohon kuuluvan haamun? Eviot, kutsu tänne se konna se on, jos hän on semmoisessa tilassa, että voi näyttää itseänsä".
Sitä uskonkappaletta, että Ludvig Napoleon oli aika »konna», ei saanut, niin kauvan kun hän oli meidän vihollisemme, millään tavalla moittia, sillä kaikki mitä hän teki, oli jo edeltäpäin kirottua. Taas heräsi minussa hiljainen epäilys.
"Näinä sekasorron aikoina eunukki tiesi vapauttaa itsensä Philotaan kanteista, jota hän varmaankin pelkäsi, ikäänkuin hänen oma omatuntonsa kuljeskelisi khrematistan persoonassa kaksin jaloin, tuomarinmiekka kädessä, ja kertoisi ihmisille, millainen konna hän oli.
Ja hän ei silti ole mikään konna: tuo uskonkiihkoinen mies luulee menettelevänsä oikein ja Jumalalle mieliksi. Tiedättekö, herra, mitä minä aion tehdä? sanoi Inkeri nopeasti! Minä riennän pastorin luo ja polvillani pyydän häneltä armoa, ei itseni, vaan tyttäreni tähden.
AUMERLE. Mut lukiessas muista lupaukses; Ma kadun; älä nimeäni lue; Käteni kanss' ei liitoss' ollut sydän. YORK. Olipa, konna, tuon kun kätes piirsi; Povesta kavaltajan sen ma riistin; Pelosta katuu hän, ei rakkaudesta. Kuningas, sääli pois! Se sääli siittää Voi käärmeen, joka sydämmeen sua pistää. BOLINGBROKE. Mik' inha, rohkea ja häijy petos! Sa kunnottoman pojan kunnon isä!
"Ei ole, konna soikoon!... No, äiti," sanoi kapteeni iskien silmää, "mitäs nyt sanot? Sopiiko sitä jo kuusehen kurkoittaa." Kapteeni aivan haltijoissaan asteli edestakaisin lattialla, tempasi sitte Inger-Johannan kirjeen käsiinsä ja luki: "Rakkaat vanhemmat! "Nytpä voin kertoa teille jotakin! Kapteeni Rönnov on ollut täällä! Hän tuli juuri paraiksi kun täti piti iltahuvit.
Mutta kiitos Luojan, että edes sinut hengissä päästivät. Mutta tunsitkos rosvojen päällikköä?" "En tuntenut; kuka hän on sitten?" "Etkö tuntenut? Etkö muistakaan juoppolallia, joka viekotteli sinulta turkin kestikievarissa? Tuon jäniksen-nahkaisen, aivan uuden uutukaisen; saman, jonka tuo konna vielä ratkoi, päälleen saadaksensa!" Minä hämmästyin.
Näytä kauhus: On valtuus sulla siihen! Hyvästi! En luulemasi konna tahdo olla, Vaikk' alan kaiken saisin, mikä kynsiss' On hirmun tuon, ja idän aarteet lisäks. MALCOLM. Pois närkästys! En varo yksin teitä. Ikeensä alla nääntyy maa, sen uskon; Se itkee, vuotaa verta; uuden haavan Lyö joka uusi päivä.
Mitä on elämäni? Tyhjää työskentelemistä, vaivan ja tuskan näkemistä, ei muuta mitään! Jos reudon ja rehjin, jos puuhaan ja ponnistelen, jos heittäydyn vaivaamiselle ja rääkkäämiselle alttiiksi aamusta iltaan, niin konna ja koira olen minä kuitenkin, ja laiska ja päivänkuluttaja päälle päätteeksi.