Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Tämä ilkkuva konna tässä väittää, että vanhoilla miehillä on harmaa parta, että heidän kasvonsa ovat ryppyiset, että heidän silmistänsä tippuu sitkeätä rukaa ja pihkaa, ja että heillä on ylenmääräinen älyn puute ja sitä paitse sangen heikot lanteet.
Tuo konna, kun näki äkkiä pojan, jonka hän tahtoi tappaa, terveenä ja kukoistavana, muutti vimmastuneena ja pelästyneenä teeskentelevän naamansa ja ilmoitti minulle salaisimmat ajatuksensa. Minä vihaan ja kammoksun häntä enkä enää hetkeäkään häntä linnassani kärsi. Menköön vanhaan rappiossa olevaan Gotsy linnaansa.
Nyt ei minulla taasenkaan ole sitä riemua, että se vanha konna kuolee myrkystä, vielä vähemmän julkisesti polttamalla hän joka pyöritti ruoskaa minun pääni päällä!" kirkui Cecilia vimmattuna Sigismundille, kunnes kovat suonenvedon tempaukset hillitsivät hänen kielensä. Sigismund kantoi hänen vuoteellensa, ja huusi sisälle hänen palvelusnaisensa. Kuninkaan lääkäri noudettiin.
Olen ollut sinulle, niinkuin kaikille muillekin, konna, sanoi Laasmanni. Olen kostanut sinulle mekkoni ja haukkumanimeni takia: ja vaikka laki oli puolellani, niin olen katunut, että sinua lähdin takaa ajamaan, sillä sydämmessäni asui 15 vuotta kytenyt viha. Niin, nälkä vaatii mua huiskimaan ja joka nurkkaa nuuskimaan, lausui Laasmanni. Veisaamme kirkkovirressä, lisäsi Teemu.
Sinä et ole sitä tytölle ilmoittanut? En ole vielä ehtinyt. Sinä olet konna. Bergenstråle! Minä annan sinulle muutamia asiallisia tietoja. Seitsemäntenä päivänä Heinäkuuta kutsuttiin minut erään naisen luo, joka oli saanut hysteerisen kohtauksen. Se oli hyvin ankaraa laatua. Vaimolla on muuten sydänvika. Nyt hän on maannut toista kuukautta vuoteen omana. Hän on työmiehen vaimo.
Minä tiesin, ettei mikään rehellinen sydän voinut olla semmoisen ulkomuodon takana. Minä tiesin, että hän oli kamala konna ja päätin tarkoin pitää häntä silmällä. Asianhaarat olivat minulle sangen etuisat. Sinä tiedät, kuinka kansalaiseni ovat keskinäisessä yhteydessä, mihin hyvänsä heitä hajoitetaan ja kuinka me kaikki olemme toisiimme liittyneet.
Qventin Durward'in mielestä äänessä, jolla nämä sanat lausuttiin, tuntui olevan jotakin erittäin outoa ja ilkeää; ja vilkaistuaan äkkiä puhujaan, hän olikin huomaavinansa hänen katseessaan, ylähuulen irvistyksessä sekä terävän ja synkän silmän iskussa jotakin, mikä saattoi vahvistaa sanojen synnyttämää inhonsekaista hämmästystä. »Minulle on puhuttu rosvoista», ajatteli Durward itsekseen, »sekä kavalista viekoittelijoista ja kaulanleikkaajista mitäs jos tuo mies tuolla onkin murhaaja ja tämä vanha konna hänen viekoituslintunsa?
Vaikk' erillään on kumpikin ja yksin, Niin kummankin on seurass' aika konna. Pois! Tääll' on kultaa; haitte kultaa, orjat. Kas, tässä palkka työstäsi: pois täältä! Sa, kullankeittäjä, tee kultaa tuosta! Kirotut koirat, hiiteen! Toinen kohtaus. Sama paikka. FLAVIUS. Koette turhaan häntä puhutella: Niin itseens' on hän sulkeunut, ett' ei Hänt' ykskään ihmishaamu, pait hän itse, Voi lähestyä.
Sepä kumma ettette te, jalosukuinen ritari häntä tunne". "Ja minustahan on kumma, ettet sinä, sen konna, ole tullut hänelle tutuksi hänen virantoimituksensa kautta", vastasi Ramorny. "mutta, niinkuin näen, on nenäsi vielä halkaisematta, korvasi karsimatta, ja jos olkapäissäsi lieneekin poltinmerkki, olet niin viisas, että pidät korkeakauluksista nuttua".
Ja hänen murhaajansa, tuo konna, tuo hirmupeto tuo rujokas, jonka sydämessä ei ole mitään muuta paitsi verenhimoa ja julmuutta hän oli kasvanut siinä samassa salissa, missä hän tahrasi kätensä hyväntekijänsä verellä!
Päivän Sana
Muut Etsivät