United States or Jersey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Aamusta varhain myöhään iltaan kulki kruunu päästä päähän, kaikki sitä koettelivat, mutta kelienkään se ei sopinut. Viimein tytöt rupesivat nurisemaan ja sanoivat: "kuningas tekee meistä pilkkaa; heittäkäämme arpaa ja kuka voittaa, hän saakoon kruunun ja prinssin." Sitä keinoa piti prinssi Sigismund hyvin pahana ja käski heidän odottamaan päivän laskuun asti. "Olkoon menneeksi", sanoivat tytöt.
Samassa meni päivä maillensa, ja pimeä tuli, ett'ei oikein voinut erottaa paimentytön muotoa. Vaan Sigismund prinssi ajatteli mielessään: "näet, hyvä Jumala tahtoo minua ottamaan köyhää vaimokseni, ja sen minä teenkin, sillä hänet olen ennen nähnyt eukon luona metsässä ja tiedän, että hänen ympärillänsä paistaa päivä, minne hyvänsä hän käy."
"Niin ihastuttavan kaunis ja kuitenkin niin kopea." sanoi Sigismund, katsoen hänen peräänsä; "sinun pitää oleman minun, jos vaikka sieluni menisi saatanalle sinun omistamisestasi. Tuo Maria, se ijankaikkinen kyynelten lähde, on sitä paitsi minua aikoja sitte suututtanut. O, Signe, sinun kopeutesi tekee sinut minulle vielä viehättävämmäksi!
Sigismund syleili poikaa, vaunut pyörivät itseksensä ja Petter hengitti keveämmin. Tuskin oli hän poissa kun Petter ikäänkun sattumalta pudotti kellarin avaimet muutamain munkkien läsnäollessa lattialle. "Mistä olet sinä saanut kellarin avaimet?" kysyi Markus isä. "Et sinä turhan vuoksi käy ja hiivi priorin ympärillä, ja varastat meiltä hänen luottamuksensa.
Näin kului muutamia vuosia, ja jos elämä edes olisi semmoisena pysynyt, niin olisin minä rauhallisella omalla tunnolla kerran voinut astua ijankaikkisen tuomarin silmäin eteen. Mutta abbotti Sigismund rupesi meillä käymään, ollessansa vielä ainoasti munkkina Sorön luostarissa.
Nyt ojensi hän hänelle rasian, täynnä väkevää myrkkyä. Sigismund suuteli murhaavaa kättä ja heittäysi sitte vaunuun. Cecilian sydän sykki riemusta, sillä hän oli vihkinyt viattoman ja hyväavuisen kuolemalle.
Kuningas sama, asiamme sama Ja herttua verivihollinen yhä. Otatko heitä vastaan, Stålarm? Tulkoot! En pelkää miekkaa, sanoja en myös. Mun poikan', terve! Terve ystäväiset! Hyvästi tulen jättämään. Tääll' olen Jo yli suruvuoden ollut; jälleen Sigismund Warsovaan mua vaatii. Tuossa Ja kuningattarella paikan tarjoo Hän tyttärellenne.
Minä pysyn semmoisena, jona minä olin ja olen, te tulette Seelannin rikkaan hippakunnan pispaksi, ja voitte, ollen samalla iso-inkvisitorina, mitata valtaanne arkkipispan ja ehkäpä kuninkaankin supistetun vallan kanssa." "Enkeli taivaassa!" huusi Sigismund ja sulki Cecilian syliinsä. "Ja nyt kiiruusti Lundiin! Minun vaununi vievät teidät Köpenhaminaan ja odottavat siellä taas teitä.
"Pahantekiän vapaatahtoinen tunnustus ja vala," sanoi Sigismund juhlallisesti, "tekee meille mahdolliseksi laveammin tutkimatta, niinpian kun hän on sakramentin vastaan-ottanut, kiiruhtaa tuomion julistamiseen. Ja'a hänelle armonvälikappaleet, jotta voisimme lopettaa tämän pyhän istunnon."
"Hylky! perkele!" huusi Signe, kätkien kasvonsa vapiseviin käsiinsä. "Tämäkö on palkkani?" kysyi Sigismund kauhean kylmästi. "Sinua omistaakseni olen tullut murhaajaksi, Vieläpä oman lapseni murhaajaksi. Etkö ota miksikään tätä mittaamatonta uhria?" "En," ärjäsi Signe. "Minä kiroon sitä ja sinua, sinä äpärä ihmisten seassa.