United States or Iran ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oi! vältä, vältä tätä murhan majaa, Niin ett'et lisää vainajien määrää Ja minä Margareetan kiroon kuole Leskenä, lapsetonna, kruunutonna. STANLEY. Tää neuvonne on täysin viisas, rouva. Eduksi hetket kiirein käyttäkää; Mukaanne laitan kirjeen pojalleni: Hän teitä auttaa, teill' on vastassanne;
Sill' itse paheessakaan Ei heissä lujuutta, vaan vaihtavat Minuutin vanhan toiseen, jok' on puoliks Niin vanha. Heitä vastaan kirjoitan; Heit' inhon, kiroon. Vaan lie viisainta Rukoilla, että saakoot tahtonsa! Pahempaa tuskaa pirukaan ei keksi. KOLMAS N
Tätä kiroon, vaan en sinua, mun veljeni; sinua surkuttelen ja Mariamnen salaista tuskaa. Mitä olet tehnyt? Mutta voi, jos kaikki kääntyisi parhaaksi vielä! Minä toivon niin! VARRO. Missä hän on? Missä riivatun nallikka, joka rakensi tämän rajuilman rauhalliseen huoneeseemme?
Vaikka sinä olet sieluni ystävä, sinä olet vihattava. Kaikki on vihavaa. Minä nostan ylös käteni jumalten puoleen ja kiroon heitä. Minä lähden tuonen turoille, mutta minä tahdon temmata mukaani sinne konnantapaisen Neron." Tikariansa heiluttaen hän riensi ulos huoneesta. Ennen pitkää Cineas kuuli nopean hevosen neljästyksen. Mutta yksi oli ennen Labeota lähtenyt tästä musertuneesta perheestä.
Kuinka taitaisin kirota sydämmeni kalleutta? Mutta sitä pimeyden voimaa, joka sovaisnut on hänen näkönsä, minä kiroon, sitä eksyttävää ruohoa, jota hän kaiketi on polkenut käydessänsä mailman saloissa. Harhailevana miehenä hän astelee, ja siitä tämä pyörrytys, siitä ei tunne hän kotoansa enään.
»Lorua!» orja virkkoi katkerana. »Ajattele ennemmin omaa vaaraasi kuin puhut minun poikaparkani kuolemasta.» »Omaa vaaraani!» tyttö huudahti pelästyen ja katsahtaen arasti ympärilleen. »Kiroon ennustuksesi, ja tulkoon sanojesi vaikutus sinulle itsellesi kiroukseksi!» Näin sanoessaan tyttö hypisteli kaulallaan riippuvaa taikakalua. »Omaa vaaraasi! Mikä vaara minua uhkaa?»
"Hylky! perkele!" huusi Signe, kätkien kasvonsa vapiseviin käsiinsä. "Tämäkö on palkkani?" kysyi Sigismund kauhean kylmästi. "Sinua omistaakseni olen tullut murhaajaksi, Vieläpä oman lapseni murhaajaksi. Etkö ota miksikään tätä mittaamatonta uhria?" "En," ärjäsi Signe. "Minä kiroon sitä ja sinua, sinä äpärä ihmisten seassa.
Vaimo kuuli hänen äänensä, hän kääntyi portailla ja huusi kaikkein kuullen: "Olen, muistava tätä päivää; sinä et ole saava unta silmiisi, ei rauhaa yöllä eikä päivällä, niin kauan kuin Guro voi jaloillansa kulkea. Minä seuraan sinua ja pidän sua muistossa vaikka minne kulkisit, sinä roisto, minä kiroon sua ja toivon sinulle pahaa jokaisella hengenvedolla, niin kauan kuin elän.
Regina oli noussut pystyyn ja tarrautui väristen Boleslavin käsivarteen. »Tule!» sanoi hän. »Toivottavasti pääsemme joukon lävitse.» Ja hän oli menemäisillään vanhuksen ohitse. Mutta tämä astui uudestaan hänen tielleen ja levitti käsivartensa hänen eteensä. »Olet siis isäsi arvoinen! Ja niinkuin isäsi olen kerran kironnut, niin kiroon nyt sinut tällä hetkellä ja tämän naisen sinun kanssasi.
MEFISTOFELES. En kaikkitietävä oo, mut paljo huomajan. FAUST. Jos hurjan hyrskyn rinnassani Sai kallis sointu soipumaan, Ja mit' on lapsitunteitani Lumos' entis-aian kaiullaan Nyt kiroon kaiken, mikä liettää Mun sielun' harhain ilve-verkkoihin, Ja surun-alhoon vielä viettää Mua tenho vehkein mairehin! Kirottu kerskuvainen aate, Jonk' kesken henki herkkuilee!