Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Me Ruotsin vallan Nimessä tulemme ja ystävyyttä Ja rauhaa sulle tarjoamme, Stålarm! Se hurja riita, jossa veljekset Ja vihat, surmat vastatuksin seisoo, Ei itsekkäisen kuninkahan vuoksi Saa maata, kansaa raastaa kauemmin.
Näin näiden holvein raunioihin hänen Ja tappiomme hautaamme ja turvass' On Sigismund ja Ruotsin valta-istuin. 3:s UPSEERI. Eläköön Sigismund! Sua seuraamme. Eläköön Sigismund! Eläköön Stålarm! Se paljastetuin miekoin vannokaa, Esi-isäinne ja kunnianne kautta! Sen vannomme. Siis jäljellä nyt vaan On arvan ratkaista ken holviin lähtee. Ei tarpeen.
Tämä arvelu oli oikea, sillä kun kuningas Sigismund ei tapansa mukaan pitänyt sanaansa eikä tullut sovittuun aikaan liittyäkseen hänelle uskollisiin suomalaisiin, peräytyi Stålarm, kuultuaan Uplannin talonpoikien kokoontuneen käydäkseen hänen kimppuunsa, nopeasti laivastoineen ja purjehti takaisin Ahvenanmaalle.
Ensimmäinen kohtaus. ARVID STÅLARM. EBBA FLEMING. OLAVI KLAUNPOIKA. DANIEL HJORT. Myöhemmin JUHANI FLEMING. Tuoll' lähettiläät herttuan nyt vartoo. Jos mieheni, Klaus Fleming, eläis', eipä He moisiin toimiin tänne rohkeneis! Sua, musta vaate, muistoks Flemingin Kaikk' kantakohon Suomen aatel' aina, Jok' uskolliseks kuninkaalleen jäi! Mut valta meill' on sama kai kuin ennen!
Niin ethän? vastaa! Vaiti olet... vaiti?... Sua rakastin ma muinoin, Sigrid Stålarm. Vait olen, mieltäsi en murtaa tahdo. Siis tehnyt olet tuon? Viel' epäiletkö? Oi, jos nää synkät holvit raukeaisi, Ja mielet särkyneet jo rauhan saisi! Juhani kätes anna. Kurjaa sua! Nyt halveksimaan opetit sä mua. Mun janoo miekkani, mut sit' ei saa Katalan vangin veri saastuttaa.
Kuin sitten sanoopi se tunnon ääni? Te, Stålarm, ette sitä kuulla siedä. Tok' anna kuulla, hyväll' olen päällä. No, jos niin tahdotte! Kuin veljen veri Maan alta Kainille huus kostoa, Niin kansan veri huutaa teille myös.
Käänny, Stålarm, Kun viel' on aika, tieltä väärältä, Ja anteeks ano, mitä kansaa vastaan Olette tehneet, sinä ja Klaus Fleming. Jos Ruotsi valans' unhotti, ei Suomi Niin tehnyt, eikä tee niin, kun vaan ykskin Jää aatelinen, joll' on kunniaa Ja miekka, millä sitä puolustaa. Tää kansa valan rikkomust' ei tee, Ja me olemme Suomen kansa, me!
Jos tahdot tietää, tiedän minä syyn. Samaten minä; käsky kuuluu: ammu! Ei suinkaan, ystäväin. Jos Stålarm käskis Sua lyömään pääsi murskaks tuohon muuriin, Niin päätäs sentään ensin pudistaisit. Ei, mutta hän, hän herttuan on puolta, Jok' ystävä on halvan rahvaan, jota Sä, rahvaan lapsi, tyyni ylenkatsot. Hän tahtoo kirkon väärät menot poistaa, Sä niitä puoltamalla taivast' etsit.
Mua tuskin huomaa hän, on kylmänlainen, Kuin ottolaps' ois hän, ja minä vainen Vihityn äidin verta, totta vie. Toinen kohtaus. DANIEL HJORT. Ruotsalainen lähetyskunta, jonka jäseninä ovat: EERIKKI BRAHE, LAURENTIUS PAULINUS ja PIETARI Wexiön piispa. Tääll' odotelkaa hetki, hyvät herrat; Koht' altis Stålarm teit' on kuulemaan. Kah, tunnetteko tuota nuorta miestä?
Mut näinkin ollen, yhtä unhoitatte, Kun kovin kohdeltiin, niin rangaistiin, Kun rangaistiin, niin rangaistihin rikos, Jos teist' ei hurja kapina lie hyvää. Ha! ha! vai tuo se tunnon ääni? Vastaan: Ken leikkiin rupee, leikin kärsiköön. Vait! mitä kuulen? Linnass' ammutaan. Kuudes kohtaus. Pois linnaan riennä, Stålarm!
Päivän Sana
Muut Etsivät