Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Ei, rakas eukko! koko tuo naiskysymys, jota minä puolestani sieluni ja sydämeni pohjasta kammoksun, on paljasta mielettömyyttä, joka ensiksi on pöllähtänyt muutamien vanhojen neitosten aivoihin. Eipäs niinkään, kyllä niitä on miehiäkin, jotka puolustavat naisen oikeuksia. Miehiä, jaa! Uh! Ilvehtijöitä, jotka pilkkaavat naisten herkkäuskoisuutta ja nauravat heidän selkänsä takana. Ei, rakas ystävä!
"Minä olen luullut, ettei ole enää yhtään ihmistä, joka minua muistaisi ja joka ei minua kauhistuksella katselisi, sentähden minä kammoksun ja kauhistun kaikkia ihmisiä oi, woi! minä kauhistun omaa itseäni; woi minkälainen minä olen!" sanoi Asari. "Sinä olet ollut aiwan wäärässä, kun olet luullut minunkin kammoksuneen sinua; sama entinen ystäwyys sinua kohtaan on tänäkin päiwänä sydämessäni.
Tyydytettyään tämän uteliaisuutensa, laski hän peilin pöydälle, pani kätensä ristiin, nojasi päänsä taaksepäin, tietämättään teaatterimoisella liikkeellä ja huudahti useampia kertoja: "Minä kammoksun elämää ... minä kammoksun elämää!..." Sitten hän huolellisesti pyyhki kyyneleensä ja rupesi hitaasti riisumaan itseään.
QVINTUS. Mun vallannut on omituinen kauhu; Vapisee ruumis, kylmä hiki valuu; Sydän varoo pahempaa kuin silmä näkee. MARTIUS. Sydämmes totta aavisti, se varma: Sinä ja Aaron tänne katsokaa, Niin kuolon julman verikuvan näette. QVINTUS. On poissa Aaron; hellä sydämmeni El salli silmieni sitä nähdä, Jot' aavistellenkin jo kammoksun. Mik' on se, sano!
Tuo konna, kun näki äkkiä pojan, jonka hän tahtoi tappaa, terveenä ja kukoistavana, muutti vimmastuneena ja pelästyneenä teeskentelevän naamansa ja ilmoitti minulle salaisimmat ajatuksensa. Minä vihaan ja kammoksun häntä enkä enää hetkeäkään häntä linnassani kärsi. Menköön vanhaan rappiossa olevaan Gotsy linnaansa.
Minä kiroan sitä kesäistä iltaa, sitä hetkeä, jolloin vannoin Julle Liljalle uskollisuutta. Julle Lilja, aviomieheni, hän on syytöin. Hän tahtoi itselleen minun kauttani rakentaa onnelan siinä viettääkseen rauhallista elämää. Minä kammoksun tekojani. Oih! auta Edvard, minä pyörryn, kuolen, sinun nähdessäsi." Tämän sanottua Klaaran pää vaipui hermottomasti Edvardin rintaa vastaan.
BILEAM. En Voi pelkurina juosta, väistyä, Tai elämätä sulta kerjätä, Vaan uhkamiekan nostan miekkaa vastaan: Voin kaiken kaikkeni ja henkeni Vapaasti totuudelle uhrata. Pahuutta, vääryyttä ja syntiä Enempi kammoksun kuin kuolemaa. Ja kuitenkin, jos hyve jäykistyy, Sen kuort' en malta jättää murtamatta. Jos totuus kahleelt' tuntuu, rikon sen. Ja nuorteata, lämmint' elämää Himolla etsin.
Päivän Sana
Muut Etsivät