United States or Cambodia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Olkoonpa sitten, että tämä yhdennäköisyys on samankaltainen taikka erikaltainen kuin nuo eri kappaleet, eikö niin?" "Jopa." "Väliäpä ei olekaan," sanoi Sokrates. "Sillä niin pian kuin sinä, jotakin nähdessäsi, tästä sinun näöstäsi tulet jotain toista ajatelleeksi, olkoonpa sitten jotakin yhdenkaltaista taikka erikaltaista, niin tämä välttämättömästi on mieleen-muistumista." "Kaiketikin."
»Ymmärsinkö väärin punastumisesi, Maissi? Sano, ainoastaan sukulaisuudenko vuoksi sinä iloiseksi tulit minua nähdessäsi?» Maissi ei ennättänyt vastata, sillä Nikku tuli juosten Mannin tykö ja toi hänelle kirjeen, jonka päällekirjoituksen alle oli kirjoitettu: »Tärkeätä.» Manni aukaisi kirjeen, luki ja sanoi sitte: »Kirje on Eurajoelta, tädiltäni.
Nähdessäsi jonkun hyvin kunnioitetun tai mahtavan tai muuten arvokkaan, katso ettet tuon näyn tempaamana ylistä häntä onnelliseksi, sillä jos hyvän olemus riippuu niistä, mitkä ovat meidän vallassamme, ei kateudella eikä pahansuonnilla ole yhtään tilaa; ethän sinä itse tahdo olla kuningas tai presidentti tai muu korkein, vaan vapaa.
No niin, ihasteli hän, kun toinen oli mieliksi vähän kohentautunut. Katselepas, niin eikö veresi ala jo vähän liikahdella tuommoisia lihavaleukaisia tyttöjä nähdessäsi. Laara ei ollut huomaavinaankaan koko puhetta eikä antanut teeskennellyn vakavan muotonsa vähimmästäkään vaihtua.
Lohdutus ei ole muu kuin turva, joka asetetaan alle, kuin toive on murtunut; aivan kuin sinä, nähdessäsi puoleksi taitetun oksan kukkaisissasi, sidot siinä sen nauhalla pystöön, niin että hän voi parantua kuni ... tuo on lohdutus ... mutta jos se on vallan erillään ruhosta, mitä sinä silloin teet, jos tahdot pelastaa oksan elämän.
Olivian puisto. HERRA TOPIAS. Tätä tietä tulkaa, herra Fabio. FABIO. Tulen, tulen. Jos annan yhtäkään hiukkaa tästä huvista hukkaan mennä, niin saatte minut melankoliassa kuoliaaksi paistaa. HERRA TOPIAS. Etkö iloaisi nähdessäsi tuota itaraa sakramenskatun kanaljaa nolattuna ja häpeissään?
Tommi seisoi suorana hänen edessään käsivarret ristissä rinnan yli ja kiinnitti silmänsä jäykällä, vaativalla katseella häneen. "Et sinä ennen, Anna," alkoi hän sitten, "noin hämmästynyt minua nähdessäsi." Anna vavahti kuullessaan Tommin äänen, ja kaikki muiston leimut virisivät voimalliseen valtaan hänen sydämessään.
Minä kiroan sitä kesäistä iltaa, sitä hetkeä, jolloin vannoin Julle Liljalle uskollisuutta. Julle Lilja, aviomieheni, hän on syytöin. Hän tahtoi itselleen minun kauttani rakentaa onnelan siinä viettääkseen rauhallista elämää. Minä kammoksun tekojani. Oih! auta Edvard, minä pyörryn, kuolen, sinun nähdessäsi." Tämän sanottua Klaaran pää vaipui hermottomasti Edvardin rintaa vastaan.
Aioin juuri lähteä pois, kun näin vaunut ja hevoset, jotka tunsin enoni omiksi; ne tulivat pihaan ja minä riensin vastaan. Nytpä vasta iloiseksi tulin, kun näin enoni hyppäävän vaunuista alas. Minä huusin: »Oi, voi, olipa oikein hupaista, että eno itse tuli minua noutamaan!» »Hiljaa, hiljaa, Elsa», lausui eno. »Onko sinun ikävä ollut, koska noin ilakoitset minua nähdessäsi?»
Sisällystä hän ei enää saanut kiinni runosäkeinä, vaan sanat palasivat jaksottain näin: Niin usein nähdessäsi kuolleen pikku linnun maassa, minkä luulet siltä vieneen hengen? Ei sitä haukka repinyt eikä nälkä näännyttänyt. Kun pikku linnut pariksi yhtyvät, lentävät ne kahden pois ja riemuitsevat. Mutta jos toinen toisen jättää, kuolee yksin jäänyt. Se kuoli ikävään ei nälkään eikä haukan kynsiin.