Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025


Tässä On Tanskan Hamlet. LAERTES. Periköön sun horna! HAMLET. Et kauniisti sa rukoillut. Ma pyydän, Pois kurkustani sormes hellitä; Näet, vaikk'en ole kiukkuinen ja hurja, Minussa sentään vaarallist' on hiukan, Jot' ois paras karttaa sun. Pois kätes! KUNINGAS. Erottakaa nuo miehet. KUNINGATAR. Hamlet! Hamlet! KAIKKI. Oi, hyvät herrat, HORATIO. Tyyntykäätte, prinssi!

Tapausten tuima pakko toimiani Ajaksi kysyy; vaan sun haltuus tänne Jää sydän kokonaan. Italiassa Ylt' yltään sota riehuu, miekka välkkyy; Pompejus Rooman valkamaa jo uhkaa; Kaks yhdenarvoist' omamaista valtaa Vaarallist' eripuraisuutta siittää. Vihattu, valtaan noustuaan, nyt nousee Myös suosioon.

CASSIO. Ei vartijaa? Ei ketään? Murhaa! murhaa! GRATIANO. Tuhoa varmaan! Hirveä on huuto. CASSIO. Apua! LODOVICO. Kuule! RODRIGO. Oo, suas, kurja konna! LODOVICO. Parikin voihkausta! on synkkä; Petosta ehkä! Vaarallist' on käydä Päin huutoa, jos apua ei saada. RODRIGO. Avuksi tulkaa, verihini kuolen! LODOVICO. Vait! Kuule! GRATIANO. Yksi tuossa paitasillaan, Kädessä kynttilä ja miekka, saapuu.

Kuulen! ääni tunnossani kuiskaa: Elä koske! vaarallist' on leikki Moinen; sielun voi se saastutella. Mutta vaarallista voisko olla, Jos hieman maistaisin, vaan hieman? Oi, jos äitikulta vielä oisi Elonmailla, hältä tiedustaisin: Oisko vaarallista! Turha pelko! Miesi olen, työni vastaan itse!

HAUSSI. Se osaksi on totta, Meijerhoff, Vaan vaarallist' ei, sillä terveys Piankin häntä kätteleepi taas. MEIJERHOFF. uskon sen ja kauanpa ei lie Siit' aikaa, kun se häntä syleilikin. EDELLISET. PAAVO tulee oikealta. PAAVO. Puistossa vuottaa nuori herrasmies, Niin solakka kuin raita rannalla, Puheille herran pyrkii. Perhana! HAUSSI. Sill' asioita tärkeit' on, kenties, Niin tänne käske!

Rehellisyys ja suoruus vaarallist' on. Opista tuosta kiitän: tästä puolin, Jos moist' on rakkaus, vähät siitä huolin. OTHELLO. Ei, viivy! Rehellinen sinä lienet. JAGO. Ei, älykäs. Rehellisyys on narri: Tavoittaa, vaan ei tapaa. OTHELLO. Jumal'auta! Vaimoni puhtaaks luulen, enkä luule; Sun rehelliseks luulen, enkä luule. Tuo näyttees!

Tätä hän hyräili: Minä vaivainen mato ja matkamies Mont' vaarallist' vaellan retkee, Isänmaat' etseissän' tässä tiess' Enk' löydä levon hetkee. Nurkumatta teki hän mitä käskettiin, nurkumatta kuuli hän monet kovat sanat, joita tuommoinen koditon raukka maailmassa aina saa kuulla. Ja tämä ihmeteltävä kärsimys ja nöyryys se vaan yllytti ihmisten pahuutta häntä kohtaan.

Päivän Sana

komeudessansa

Muut Etsivät