United States or Italy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun puhalsi hän käteens' vasempaan, Sumuksi silloin haihtui Meijerhoff; Vaan hymyten kun katsoi oikeaan, Sä edessäni loistit enkelinä, Ja tosi enkel' ilmass' uikseli. Täst', armas Salmo, virkois toivoni, Kuin aamun kastehesta kukkavyöt Puistossa tuolla. SALMO. Oi kuin ihana Unelmas kaikuu sielus temppelistä! Tunteitten saarnan kertaa kuvastin, Kuin laaja kirkon kupu. Sointuisuus Sun sielus' on.
Onneksi kietaisin tuosta porstuasta nämä sudenvillat hartioilleni. Näittehän mitä kuperinpallia ja häränpyllyä minä tulla linkosin. Ja tämä kaikki teidän tähtenne, majori. MEIJERHOFF. Minunko tähteni? sinä suden ruoka! Miekat ja Sapelit!
HAUSSI. Se osaksi on totta, Meijerhoff, Vaan vaarallist' ei, sillä terveys Piankin häntä kätteleepi taas. MEIJERHOFF. Mä uskon sen ja kauanpa ei lie Siit' aikaa, kun se häntä syleilikin. EDELLISET. PAAVO tulee oikealta. PAAVO. Puistossa vuottaa nuori herrasmies, Niin solakka kuin raita rannalla, Puheille herran pyrkii. Perhana! HAUSSI. Sill' asioita tärkeit' on, kenties, Niin tänne käske!
PAAVO. Silloin syleilivät Niin hartahast' ett' oikein kadehdin. MEIJERHOFF. Voi-kirnuhun sä sotke kateutes Ja juuston-heraan juttus hämmennä! Mun katkeruutta tuota täytyy kuulla, Jot' ikinä en todeksi voi luulla. PAAVO. Sen, luulen, todeks' uskoa jo voi, Jost' ympäriinsä kielikellot soi. Syrjään. Ja sehän totuus mua miellyttää. MEIJERHOFF. Vai niin! kas sepä uutta on, kas se!
Paavolle. Tuon ymmärtää voin sekä uskoa. PAAVO. Vaan Sallaa majori ei rakasta. MEIJERHOFF. Pois juokse tästä! Sin' et tyhmyyttä Saa sekoitella järjen mietteihin! Sanoinko etten Sallaa rakastais? PAAVO. Ei, majori, vaan MEIJERHOFF. Pötki sanomaan, Ett' täällä herraa, rouvaa vuotetaan! PAAVO. Mut Sallaa ei? MEIJERHOFF. Hänt' ennen kaikkia! Vai, lurjus, pilkkaa tehdä uskallat?
PAAVO. Menenpä; vaan huomatkaa! MEIJERHOFF. Miekat ja sapelit, tätä häväistystä! PAAVO. Voi peukalot ja etusormet, kuinka mun kynteni himoitsee tuota mäntyä juuriakseni! Siekailetko matkoihisi? sinä hävyttömyyden syleksiä! PAAVO. Mutta olenhan palvelijanne, joka HAUSSI. Joka häväiset haltijaväkesi sekä halvan itsesikin. PAAVO. Tämä on kirveltävä päästöseteli.
Vaan kuule! käännä vielä naamasi! Miss' on nyt hellin, muista rakkahin Tään jalon perheen kaikist' asujoista Suloinen Salla, missä hän nyt on Sinervin silmin, kultakiharoin? PAAVO. Hän sairas on; hänessä yskää lie. MEIJERHOFF. Tuon yskän tuskan ehkä ymmärrän. Vaan kerro, keit' on käynyt vieraita! PAAVO. Salassa eilen Sallaa lohdutti Tääll' uljas Salmo. MEIJERHOFF. Uljas saakeli! Vai uljas sanot!
MEIJERHOFF. Saa nähdä konsa kypsynee tää soppa. Kuukautta kaksi on se kiehunut, Nyt ropina jo kuuluu kaupunkihin. En tulta lisää enkä sammuta, Suon padan imeltyä, hautua. Kun tulelta se kerta temmaistaan, Hyvältä silloin mahtaa hajahtaa. Se sallittu, kun kestää aikansa, Suloinen tuoksu näissä huoneissa. Pikentit, passarit ja palvelijat! Miss' ovat täältä? tänne joutukaat! Soittaa kelloa.
MEIJERHOFF (huomaamatta toisia). Pahaa ennustava huuhkain on tuo mies.
Paavo syöksähtää neljän kontan ovesta vasemmalta susiturkit nurin hartioilla. PAAVO. Herra majori! Nyt rynnäkköön ja miekka peukalon Varalle! Taisto kunniallinen On tarjona! Möyrii pöydän alle. MEIJERHOFF. Suolat ja pippurit! PAAVO. Ja rasvaiset lihaköntit, sanokaa, majori! kun tuo kyökkipiika mua alkoi peitota ja pyntätä kuin verestä lammasnahkaa.