United States or Gabon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun menen mäelle yksin, Metsän tuulille puhelen, Taikka lausun lintusille, Ne minua ymmärtävät, Minä niitä. TAINA. Tuulosille Metsän puille lintusille. Niin, menekin, viivy hetki, Viihdytä sydän-alasi Lainehuiset läikkymästä. Aino poistuu. Näitkö nuo siniset helmet Sekä vitjat kultaviplat Oman tyttösi povella? VANHA JOUKO. En näkisi näytettäissä Helmiäsi, kultiasi, Noita naisien koruja!
"David, sinä olet ystävien parissa. Viivy ja virvoita itseäsi rauhassa. Sinä epäilet.
Olisi perheelle varsin mieluista, jos tulisitte heidän luokseen. Vie sinä äyriäiset kotiin, Maria, ja valmista ne illaksi! emme viivy kauvan Metsikkölässä." "Minua vähän peloittaa mennä yksin tänään kotiin täti!" "Turhia, mieletön lapsi! vastahan kello on kuusi. No, herra Bruhn? "Pyydän anteeksi, rouva Linde, en mielelläni mene vieraisiin vieraitten seurassa."
Mutta kuten ennenkin, varoitan teitä, ett'ette kauaa viivy. Olen aina voinut luottaa teihin." "Ja saatte sen tehdä vastakin." "Kiitoksia, äiti!" sanoi Kerttu. "Nyt saamme hauskan retken, kun ilmakin on noin ihana." "Tuletko oitis? Meillä on jo tyttöjä odottamassa." "Tulen, puen vain ylleni." "Minä menen siis sanomaan, että tulet. Hyvästi!"
Minä olen ehkä pyydellyt häntä enemmän, kuin olisi pitänytkään. Mutta minä vielä pyydän kerran, ehkäpä viimeisen: viivy täällä huomisaamuun!» »No niin, minä viivyn», vastasi Miihkali hitaasti. »Jumala olkoon kiitetty niistä sanoistanne», sanoi Maija Liisa. »Tulkaa minun kanssani, Kaska auttamaan minua sisällä. Olisipa kuitenkin ollut hirveätä, jos he eivät olisi mitään maistaneet meillä.»
Kas, kuin kateet juovat Idässä tuolla pilven kulmaa päärmää! Yön kynttilät jo sammuu; virkku päivä Varpaillaan yli sinivuorten nousee. Jos lähden, eloon jään; jos jään, niin kuolen. JULIA. Tuo valo päivän valoa ei ole; Se ilmanäky vain on, päivän luoma Sinulle soihdun kantajaksi yössä: Ja näyttäjäkses tiellä Mantuaan. Oi, viivy: viel' ei ole pakko mennä.
»Aion, viisaus vaatii sen... Eiliset tanssijaiset ovat voineet antaa aihetta kaikellaisiin huhuihin... Minun täytyy sen vuoksi ainakin näyttäytyä klubissa ja bulevardeilla... En minä kauvan viivy ... päivällisille minä jo varmasti palaan». Samassa juoksi hän portaita ylös suuren rakennuksen yläkertaan ketteränä kuin lomalle aikova koulupoika.
Anna Liisa sanoi: »Eihän se muulloin ole näin lyhyellä matkalla kahta päivää viipynyt!» »Eihän tällä välillä viivy», oli Kanasenkin vaimon mielipide. Levottomuus enentyi. Anna Liisa huomautti: »Oikein pitäisi näet lähteä kädestä pitäen tiedustamaan Hyvärisestä, onko se siellä, mutta ei ole tässä kotimiestä.»
Enkä minä pääse täältä mihinkään, kun ei isä ole kotona. MAIJU. Sanonko minä, että Villeltä terveisiä? SILJA. Sano vaan. Mutta elä viivy, muista tulla takaisin samaa päätä. MAIJU. Kyllä, kyllä. (Menee, kääntyy porstuasta takaisin.)
ROLF JUTE. En tällä kertaa taida tulla, vaikka kovasti on ikävä sinusta näin kohta erota! EBBA. Miks'et tule? ROLF JUTE. Syytä siihen en nyt ehdi selittää. Mutta ole minusta puhumatta siksi, että järkähtämättömän rakkautemme nimessä tulen sinua vaatimaan vaimokseni ja viemään sinut alttarin eteen, jossa pyhä kirkko on meidät yhdistävä katkaisemattomilla siteillä! EBBA. Et toki kauan viivy?