United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
DONALBAIN. Vait'-olo paras: täällä kova onni Vois kairanreiän lymyst' äkkipäätä Karata meihin. Pois! Ei kyyneleemme Viel' ole kypsät. MALCOLM. Eikä valloillansa Surumme suuri. BANQUO. Ladyä hoitakaa! Meit' epäilys ja kauhu värisyttää; Kädessä Kaikkivallan seison tässä, Ja luihun kavalluksen salajuonta Ma sodin vastaan. MACDUFF. Minä myös. KAIKKI. Me kaikki.
Haavur' tuokaa. Ken tuossa tulee? MALCOLM. Jalo Rosse-thani. LENOX. Mi kiire hänen silmistänsä vilkkuu? Hoin katsoo se, ken jotain suurta tietää. ROSSE. Jumala kuningasta varjelkoon! DUNCAN. No, mistä matka, jalo thani? ROSSE. Fifestä, armollinen kuninkaani. Siell', ilmaa piesten, liput Norjan liehtoo Väkemme viileäksi.
MACDUFF. Ne, jotka Macbeth tappoi. ROSSE. Taivaan taatto! Mik' etu heillä siitä? MACDUFF. Lahjotuita! Kuninkaan pojat, Donalbain ja Malcolm, Paenneet ovat, joka tekee heidät Epäiltäviksi. ROSSE. Sekin luonnotonta! Oo, kunnianhimo ahnas, joka ahmaat Noin oman elinmehus! Luultavasti Kuninkaaks nyt saa Macbeth. MACDUFF. Nimitetty Hän on ja Sconiin kruunattavaks mennyt.
MALCOLM. Ei, herrani; mut puhuttelin miestä, Jok' oli nähnyt hänen kuolevan. Hän kertoi, että petoksensa suoraan Hän tunnusti, teilt' armost' anteeks anoi Ja syvää katumusta osoitti. Niin kaunista ei mikään elämässään Kuin elämästä lähtönsä: hän kuoli, Kuin olis kuolemaa hän harjoitellut, Pois heittäin kallehimman kalleutensa Kuin kalun joutavan.
POIKA. Valehtelet, sa takkukarva roisto! MURHAAJA. Hää, mato! POIKA. Hän murhannut mun on; pois pakoon, äiti! Kolmas kohtaus. Englanti. Yrttitarha kuninkaan linnan luona, MALCOLM. Menkäämme yksinäiseen varjopaikkaan Povemme raskaat tyhjiks itkemään. MACDUFF. Ei, ennen miekkaan kiinni, urhon lailla Sorrettua synnyinmaata puoltamaan.
MALCOLM. Sitäpaitse itää Mun turmellussa luonnossani moinen Rajaton ahneus, että kuninkaana Tuhoisin aatelin ja maat sen veisin, Koristeet tuolta, taion tältä ryöstäin; Ja joka lisätulo, niinkuin höyste, Vaan nälkää kiihtäis. Rehellisten kanssa Ja hyväin riitaa etsisin ja heidät Surmaisin voiton tähden. MACDUFF. Syvemmällä Sen vian juuret on ja tuhoisemmat Kuin suvikukan, hekkuman.
MACDUFF. Menkää huoneeseen, ja Sokaiskoon silmät teiltä toinen Gorgo; Mua älkää puhumahan vaatiko Nähkää, ja puhukaatte sitten itse. Nouskaa, nouskaa! Petosta! Murhaa! Banquo, Donalbain! Ja Malcolm! Nouskaa! Pois tuo veltto uni, Tuo kuolon hahmo; itse kuoleman te Nyt näette! Nouskaa katsomahan kuvaa Sen suuren tuomion! Malcolm! Banquo!
KAIKKI. Häijy on kaunis ja kaunis on häijy; Sumussa ja pilvissä noidat ne leijuu. Toinen kohtaus. Leiri Foresin lähellä. Duncan kuningas, Malcolm, Donalbain, Lenox ja seuralaisia tulee. DUNCAN. Ken tuossa verissään? On näkö hällä, Kuin kapinasta uuden uutukaista Hän tietäisi. MALCOLM. Se sama mies on, joka Soturin oivan, karskin lailla iski Mun kahleist' irti. Terve, urho veikko!
"Ohoh, onpas taas Malcolm Puhdastapainen noussut uudestaan tässä jälkeisessään!" sanoi Ramorny. "Olkaa niin hyvä, arvokas herra, ja lopettakaa kokkapuheenne, taikka myös laskekaa niitä jostain toisesta aineesta. Nyt on päivällisen aika, luulisin ma; minä olisin teille siis hyvin kiitollinen, jos käskisitte ruoan pöydälle".
ROSSE. Niin. MALCOLM. Lohtukaatte! Tulinen kostomme se olkoon lääke, Mi tämän kuolontuskan parantaa. MACDUFF. Häll' ei ole lasta! Kyyhkyseni kaikki? Sanoitko: kaikki? Lemmon kotka! Kaikki? Kuin? Kaikki poikaseni äitinensä Ja yhdess' iskussa? MALCOLM. Se kestäkää kuin mies. MACDUFF. Sen kyllä teenkin; Mut tuntea se täytyy myös kuin mies. Mun täytyy muistaa, ett' on eloss' olleet Nuo kalliit henget.