Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Mutta yö on poistunut ja päivä nousnut, Koska herää unestansa impi taas. Ympärillensä hän katsoovi ja huomaa Rintehellä pienen majan matkan pääs. Mutta ulos majasta käy miesi vanha, Kohden lammastarhaansa hän astelee Seuraamana vienon tyttösen. Hän päästää Ulos laitumille lammaslaumansa Kirjavan, ja itse paimeneksi lähtee.
Ei pyhät kellot Hälle soineet eikä murhejoukko Hänen haudallansa huokaellut. Missä miesi lepäs, osottihan Ajan maassa musta multapilkku. Mutta kohos toki tanterelle Heinä viherjäinen taas; ja katso: Pian kenkähän ei tiennyt täällä, Missä löytyi hauta Härkä-Tuomon. PAIMENTYTT
Tuo miesi mulle kiireen antaa; Vien lähihuoneesen sen ihravatsan. Hyvästi, äiti! Salaneuvos tää Nyt hiljaa, vait on, aivan sanatonna, Se vanha narri, lörpäkkö ja konna. Nyt matkaan, hyvä herra; teistä tahdon Ma joutuun päästä. Hyvää yötä, äiti! NELJ
Säkehet lemmen, tarun suorat sanat hän kaikki voitti; väittää anna houkkain, ett' etevämpi ois Limoges'in miesi, on heille maine enemmän kuin totuus; näin kanta heill' on valmis kuulematta sit' ennen taitehen tai järjen syitä. Näin tehtiin muinen myös Guittonen suhteen, soi suusta suuhun kunniansa, siksi kuin hänet voittanut on totuus monen.
Yksi kenkiä keräsi, Toinen kintaita kätehen, Kolmas pälsyjä paneepi, Neljäs vyöllä vyötteleepi, Viies viitan viskoaapi, Kuues se hatunkin hankki. Kun oli varsin valmihina Nuori miesi nuttuloissa, Vietiinpä tuo viimeiseksi, Sekä saatettiin salihin Isännällen itsellensä.
Liikkuu Hovin mailla Mana, kätkee kaikki varjovyöhön. Mutta yössä ulkoisalla ratsastaapi Hurtta hurja, kaatuu hongat pauhinalla. Mitä miettii miesi kurja? Hälle Suomen korpi haastaa, puhuu suulla suuren tuulen, järjen jäätää, rinnan raastaa, pakastaapi partahuulen.
Ken syyllisempi on kuin se, ken suree oikeuden jumalaisen voittotöitä? Pääs nosta pystyyn, miesi nää min alla maa aukes eessä Teban kansan silmäin, ja kaikki huusivat: 'Sa minne syöksyt Amphiaraus? Miksi taiston jätät? Mut laannut ei hän vierimästä ennen kuin luona Minoksen, mi kaikki korjaa.
KASPER. Mitä sommaelet, miesi? Rynkää esiin, Esiin oikapäätä sotilasten taval! CONON. Kuulkoot sitten korvas mielusasti. Huomaa: Kilian, mun vainaan ystäväni poika, Oiva miesi, puhtahimmal mainiolla...
Ei tiennyt emoni rukka, Iso ei se ensinkänä Iso piikana pitävi, Emo lassa lallittavi, Mie vaan näissä naapottelin. Kyllä tiesi kurja miesi, Tunsi hurtta huovilainen, Alla aian maannehensa, Nurmet nutturoinnehensa, Lepiköt levännehensä. Ei tieä emo tytärtä.
Kuules kultainen isäntä, Pienoinen perehen miesi! Keltä mä kysyn tytärtä, Keltä anon ainoistasi: Kiviltäkö, kannoiltako, Vaiko pitkiltä pihoilta; Kysynkö kylän akoilta, Vai isolta, vai emolta, Vai veikolta vanhimmalta, Vaiko itseltä tytöltä? Kuules kultainen isäntä, Pienoinen perehen miesi!
Päivän Sana
Muut Etsivät