Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Noin joukko kaikki sivuitse kun kulkeneeksi saapi, jo loppuu rauha raukan tuon, jo rinta raukeaapi; ei vaikeroi hän, otsa vain se kättä vasten jää, sulosti suurin kyynelin nyt kylpee poskipää. »Mit' itket? Vielä tallella on toivo, huoles heitä, oi, kuule ääntä äitisi, ei suotta kyyneleitä; hän, jota äsken joukosta ei silmäs keksinyt, hän eloss' on, sua muisti hän, ja siksi elää nyt.
Vainajat vaivoin toisistaan erotella he voivat, vaan vedell' yltä he huuhtelivat veret pois sekä ruumiit 425 nostivat vaunuihin valituksin, kyynelin kuumin. Vaikenemaan Priamos valituksen käski, ja kuolleet ääneti roukkosivat roviolle he haikein mielin, polttivat sen, pyhän Ilionin taas lähtivät turviin.
Olihan teillä kolme tytärtäkin? Kolme tytärtä ... kaikki kauniita kuin päivän valo ... ja nuorin niistä oli, lähinnä Benjaminiani, kaunein ja armahin heistä kaikista. Mutta he ovat kaikki jättäneet minut, kaikki unohtaneet minut; ja enhän tiedä, onko heistä enää yhtään näillä ilmoilla? Ukon näin puhuessa oli Maria hiljaa hiipinyt hänen lavitsansa taa ja halasi häntä nyt kuumin kyynelin.
Kuoleman portti kolkkoa välttäen sinne me saimme Keskitse purppura kumpuin laulusi lekkuvin siivin. Helkä, oi, helkä sä ruhtinatar, avaa taikojen linna, Hetkisen viihtyä suo, elämää ikävää lyhennellen! Vait' oot? ijäksikö sammui, taukosi laulusi lento? Kyynelin nukkuvi lehto, min kiurunen tyhjäksi jätti Saa kesä laulajat muut, vaan kiurunen ei tule sentään!
Siks sinun ruumiiltas ei pois aja koiria kenkään; vaikka he kymmenin verroin tois lukemattomat lunnaat, kymmenin kaksinkin, lupaellen toisia vasta, vaikkapa punnitsis Priamos sun painosi kultaa, paareill' uinumahan sua laskea ei emo armas saa toki, kyynelin ei sua kastaa, kantamatansa, vaan lihas linnut syödä ja koirat saa kitahansa."
Iliolaisten on voitto ja kaattu akhaijien parhain, Patroklos, suru hänt' on haikea danaolaisten. Joudu Akhilleun luo liki laivoja, vie sana; ehk' on rientävä ruumiin korjaamaan, tamineettoman, paljaan, laivalleen; asun vei näet Hektor heiluvaharja." Virkki; mut Antilokhon sana tyrmistytti se, kauan mykkänä seisoi hän, sanatonna, ja kyynelin silmät täyttyi, salpautui jalo, raikuva ääni.
Mailma, sinust' eron ottaa Tahdon, jotta Et sä pettäis minua. Erokirjas on jo tehty, Kun on nähty Sulla sulaa petosta. Sinä etsit maailmasta Katoovasta Itsellesi iloa; Paras riemu olis mulla, Jos mä tulla Eroon voisin sinusta. Sinä itses koristelet, Peseskelet; Minä pesen kyynelin. Kunniassas kuljet sinä, Mutta minä Pyydän sulta pilkkaa vain.
Johan Henrik oli itse syvästi vakuutettu, ja hänen äitinsä oli itkukohtauksin ja kyynelin pannut parhaansa pelastaakseen poikansa »musertumasta tuossa henkisessä polkumyllyssä». Miten loistavia kirjeitä Alette saikaan pojaltaan, niin sukkelia, että ne olisi voinut painattaa jok'ikisen.
Mut astuvi joskus enkeli taivaan, solmivi yhtehen lankoa kaksi keskellä ilmojen aavoa merta, kullassa, kuun päällä, auringon alla; ja usein on ihminen idän puolla toinen ja lännessä toinen ja kumpikin katsovat tähtehen samaan ja silmät kyynelin kastuu.
Jäykkänä ja äänetönnä seisoi tyttö paikoillaan kuten kuvapatsas suurten, kirkasten kyynelten vieriessä hänen poskilleen. Ja äkkiä lankesi hän polvilleen Boleslavin eteen, tarttui hänen käsiinsä ja peitti ne kyynelin ja suudelmin. Tahdotonna, katselemiseen vajonneena tuijotti Boleslav tuokion tyttöön, mutta kohta hän torjui hänet luotaan ja käski hänen nousta jaloilleen.
Päivän Sana
Muut Etsivät