Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
IMOGEN. Mielisti; kunniani turviss' on se, Kosk' osakas on mieheni; sen kätken Ma makuusuojaani. JACHIMO. Se kirstuss' on, Väkeni sitä valvoo. Saanko vallan Sen teille lähettää vain ensi yöksi; Huomenna laivaan astun. IMOGEN.
Eikä ihme, Kosk' itse rikas tuskin puhuu totta. Pahempi kylläisen on hairaus kuin on Hätäisen pakkovalhe; kuninkaassa On vilppi pahempi kuin kerjääjässä. Oi, kallis ylkä! Sinussa on vilppi; Mut kun sua aattelen, niin nälkä poistuu, Vaikk' äsken olin siihen kuolla. Mitä? Täss' onko polku? Villin luola täällä? Huudanko? En, en tohdi. Mutta nälkä Rohkaisee luonnon, ennenkuin sen murtaa.
Mä lemmin sua, koska on Sun sielus syvä, ikinuori, Ja koska kirkkait' aarteita Se täynnä on kuin kultavuori. Mä lemmin sua, koska soi Sun sielussasi soinnut jalot, Ja silmäis sinitaivosta Kun loistavi niin lempeet valot. Mä lemmin sua, impeni, Kosk' olet itse armaus, hyvyys. Mä lemmin, koska hurmajaa Mua silmäis sini, sielus syvyys. SEK
Astui luo emo kuolematon, kave, kantaja ylhä, aaluvataan kädest' otti ja viihteli, noin sanan virkkoi: "Lapseni, kuolleen nukkua suo, suru suuri jos onkin, kosk' ikivaltain sallima on hänet sortanut surmaan. Täss' ota vastaan nyt asu kaunis, lahja Hefaiston; ei sovin moisin viel' uros varttaan lie varaellut."
Olen portto, Sen kuulin; korvaan valhe tuo niin syvän Löi haavan, ettet syvempää voi tehdä Etk' auttaa tätäkään. No, puhu. PISANIO. Rouva, Täält' ette palaa kai. IMOGEN. En luultavasti, Kosk' aiot tappaa mun. PISANIO. En, en. Mut jospa Niin viisas olisin kuin olen rehti, Niin onnistuisi tuuma.
ROMEO. No kuinkas, Kosk' ovat viisahatkin sokeita? LORENZO. Tilastas suo mun keskustella kanssas. ROMEO. Siit' et voi haastaa, jot' et tunne.
Johdossaan urot uljaimmat sekä myös useimmat häll' oli; vaskiin välkkyvihin varaeltuna loisti itse hän urhoja muit' ylevämpänä ylväydessään, kosk' oli korkein hän sekä johdossaan enin joukko.
Tien meille toivo hauskuutta, kuin kirkas kynttilä, se kirkkaamman vain valon saa, kosk' yö on pimeä. Goldsmith.
Jooseppi, laulappas: »Kosk' tulit kureerit» ... laula ja polje jalkaas. JOOSEPPI. En jaksa laulaa nyt! AAPELI. Miksi et jaksa? Sinä osaat veisun. JOOSEPPI. Mutta itku tukeuttaa lauluni. AAPELI. Laula, ja me tanssimme. Laula, Jooseppi, muutoin menee pääni ympäri, ympäri. Hih! JOOSEPPI. Voi, voi! EENOKKI. Laula pian Herran tähden! AAPELI. Katso, etten ota kyynäskeppiä. Laula: »Kosk' tulit kureerit».
Hänt' tutki helpoista ja vaikeistakin, jos tahdot kohdista sen Uskon, joka soi muinoin voiman sulle merta käydä. Häll' onko rakkaus, toivo, usko vankka, sa ilmi saat, min silmä sinne kantaa, miss' seikat kaikki selvään kuvastuvat. Tää valtakunta kosk' on kansoittunut kautt' uskon toden, hyvä on, häll' että on tilaisuus sen ylistystä laulaa.»
Päivän Sana
Muut Etsivät