United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niinp' etumaisina nyt Lykian esitaistelijoista meidän on seistava, myös tulisimpaan syöstävä taistoon, noin Lykian sopavälkyt jott' urot mainita mahtais: 'Maineetonnapa ei Lykiaa pidä valtikan alla valtiahat nämä, pöydässään yhä uhkeat lampaat, viinit vienoimmat, valioimmat; myös jalo heill' on voima, he käy Lykian väen eell' etumaisina taistoon. Ystävä armas, oisipa vain, tämän ottelon surmat karttaen, tarjona meill' elo kuolematon, ikinuori, enp' eturintaan taistelemaan minä lähtisi itse, en kera kannustais sua kamppailuun urokuuluun; vaan lukemattomat surmathan yhä ympäri vaanii, joit' ei väistyä voi, ei välttää ihminen kenkään; 327 kilpaan siis, mekö vai vihamies nyt kunnian korjaa!"
Mitä siitä jos nuorna ma murrunkin tai taitun ma talvisäihin, moni murtunut onpi jo ennemmin ja jäätynyt elämän jäihin. Kuka vanhana vaappua tahtoiskaan? Ikinuori on nuoruus laulujen vaan ja kerkät lemmen ja keväimen, ilot sammuvi ihmisten. Mitä siitä jos en minä sammukaan kuin rauhainen, riutuva liesi, jos sammun kuin sammuvat tähdet vaan ja vaipuvi merillä miesi.
Hymenin puhtaan vuoteen kirkas ryöttä! Urhakka Mars! Sa pulska, vehmas, kaunis, Kosio ikinuori, jonka hehku Dianan helman pyhät lumet sulaa! Näkyvä jumala, jok' yhteen juotat Mahdottomat ja suukkosille laitat! Sa puhut kaikin kielin kaikkein mieleen! Sydänten koitinkivi! Oletappa, Ett' ihminen, tuo orjas, kapinoi, Ja moiseen tuhotaistoon aja kaikki, Ett' eläimet saa maailmassa vallan!
"Oi isä, mä joukon nään, Se laskee vuorilta verkalleen, Kuin pilvi myrskyjä täynnä Se vierii laaksoa päin. Mutt' tyynenä meri on, Jo päivä silmänsä aukaisee, Ja syvyys vavisten välkkyy Ja taivas kirkasna on." Suruisena hymyili Nyt vanhus, pianpa kuitenkin Hän nousi jalona, innon Sai henki sanelemaan: "Sä ruhtinas taivahan Ja tähtien, sua tervehdin, Sua, aurinko, ikinuori Jok' oot ja kuihtumaton,
Uusi kevät uuden idun, Itu uuden siemenen Kasvattaapi, siten siirtyy Kasvi, aina säilyen: Ikinuori, kukkivainen Kevät sitä kasvattaa, Syksy tuulin, sateinensa Uuden kylvön toimittaa. Vapaasti se kasvaa, kukkii, Kypsyy, kylvää siementään: Missä siin' on sortovalta? Toisin henki kytketään: Se ei saata vapautta Haluta, ei harjoittaa, Sitä halki aikakautten Pakko raskas rasittaa.
Se oli tuo ikivanha ja ikinuori romanssi prinssi Hookanista ja prinsessa Margareetasta. Signe neiti alkoi nyt soitellessaan laulaa.
Mä lemmin sua, koska on Sun sielus syvä, ikinuori, Ja koska kirkkait' aarteita Se täynnä on kuin kultavuori. Mä lemmin sua, koska soi Sun sielussasi soinnut jalot, Ja silmäis sinitaivosta Kun loistavi niin lempeet valot. Mä lemmin sua, impeni, Kosk' olet itse armaus, hyvyys. Mä lemmin, koska hurmajaa Mua silmäis sini, sielus syvyys. SEK