Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
"Ei, sen uskon minäkin, hitto ollen, koska voin arvotonna pitää nimitykset: maisteri ja renki, puhutellessani Antti Pietaria ja Erkkiä." "Ja Ahti hän lempii morsiantaan," lauloi Stiina istuessaan ahkerana kangaspuissa. "Ja Ahti hän lempii morsiantaan. Herranen aika, miten säikytit minun! Ei, mutta nyt katkesi lanka. No, annas kun solmean tai solmea sinä, Erkki."
»No mitä se sitten oli? Kerro, sen Jöröjanne! Anna kuulua!» »Jos te rupeatte torumaan, isä, niin saa Kalle itse kertoa, kuinka se tapahtui. Minä tiedän vain, että minun täytyi hypätä.» »No, Kalle», sanoi Swart, »tules tänne. Kuinka se oli?» Kalle, joka allapäin oli seisonut Fritsin takana, astui nyt hiljaa esiin. Herranen aika, miltä poika näytti!
MARTHA. Onpa teillä pappanne ja mammanne. MAIJU. Pappa ei välitä lapsistaan mitään. Hänelle on yks' sama, jos meitä on tai ei. MARTHA. Eikö välitä? Herranen aika, kaikkia teidän päähänne pistääkin. Vai ei välitä! MAIJU. Jospa minä kertoisin teille yhden asian, Martha. Mutta lupaatteko olla vaiti? MARTHA. Lupaan, tietysti. MAIJU. Kunniasanalla! MARTHA. No niin, kunniasanalla!
Herranen aika! jos E. F. Garman todellakin oli rahan puutteessa, olihan Jaakko Worsella koko joukko rahoja käytettävänä, ja enemmän hän voisi hankkia. Mutta häneltä puuttui uskallusta kysymään.
"Sitä en tahtoisi, mutta kun sinä olet niin iloinen, Mari", sanoi Jaakko ja hengitti helpommasti. "No herranen aika! Enkö minä sitten saisi olla iloinen? Minä olen ollut sen vuoksi iloinen, kun olen luullut löytäneeni sydämen, johon olen aina luottanut ja johon olen luullut voivani eteenkinpäin luottaa", sanoi Mari kummastellen.
"Mitä herranen aika!" huudahti paroni, "tuumaako herra ajaa poikani päähän heprean kieltä? Onko herra varsin riivattu?" "Mutta herra paroni", vastasi Kalle, "heprean kieli on ihanaa ja minä olen itse..." "No mutta tämähän on varsin hullutusta, ja minä toden totta vaadin, että herra lakkauttaa tuollaisen opetuksen, sillä minä en pojastani tahdo pappia enkä juutalaista."
Näetkös, kun me eilen täällä teillä jäimme saliin kahden kesken Karhin kanssa, niin tunnusti hän minulle rakkautensa. Mitä kummaa siinä oli? Suostuit tietysti? Mihin? No, mutta mitä sinä ajattelet? Minä en ymmärrä sinua. Annoitko sinä hänelle suostumuksesi. Siihen tunnustukseenko? Herranen aika! Olenko nyt minä tyhmä vai sinäkö? Rupesitko hänen morsiamekseen? jos nyt tahdot niin suoraa kysymystä.
"Herranen aika! minä odotin väärällä puolella, ja nyt ne jättävät", huusi hän ja lähti juoksemaan jälkeen ja tölmäsi asema-palvelijan päälle, joka samassa astui esille erään seinän takaa. "Mihinkäs teillä semmoinen hätä on?" kysyi asema-palvelija. "Jokohan juna meni, ja minä jäin jälkeen?" "Olkaa huoletta vielä toista tuntia, sitten se vasta menee". "Mutta johan se vihelsi". "Veturi vaan lämpiää.
Pyrithän sinä hänen kaltaisekseen, eikö niin?" "Minä toivon, että pyrin teidän kaltaiseksenne, täti. Siinä on kylläksi minulle". "Herranen aika, Trotwood, kuinka sinä muistutat minua hänestä!" "Miellyttävällä tavalla, toivon minä, täti?" arvelin minä.
Hetket kuluvat, kun tuttavien kesken juttelee vanhoista asioista, Master Copperfield. Kello on melkein puolivälissä kaksi!" Minä vastasin, että olin luullut aikaa myöhemmäksi. Ei sen vuoksi, että todella ajattelin sitä, vaan sen vuoksi, että keskustelun-kykyni oli melkein kokonaan loppunut. "Herranen aika!" lausui hän miettien.
Päivän Sana
Muut Etsivät