United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta mikä on siltä väliltä, se on vain riidaksi ja turmioksi, sillä se riuhtoopi itselleen kuninkaalta valtaa ja omaisuutta kansalta. Se on pahennukseksi. Sinä vihaat herroja. Ja sentähden, Perttilä pani painoa joka sanalleen ja lausui ne hymy huulillaan, niinkuin olisi tahtonut laskea leikkiä, sentähden on minun pojastani tuleva joko talonpoika tai kuningas. Ei enempää eikä vähempää.
Toinen Näytös. Ensimmäinen kohtaus. Hoikka, sitten eräs Palvelia. Hoikka. Tuosta pojastani pelkään tulevan aika tuhlarin.
Joka paikkaan tuon heittiön pitää ennättämän. Mutta eipä hänellä muuta työtä lienekään, kuin alinomaa kuljeksia ympäri kylää. Onneton sekin äiti, joka tuommoisen tyhjäntoimittajan on maailmaan synnyttänyt. "Mamma se lauloi ah, voi, voi, Kun liekutti lullani laitaa. Mikähän maailman koijari vaan Mun pojastani tulla taitaa.
Koettakaa nyt vaan kasvattaa pikku Rudolfista hyvä kristitty ja kelpo sotilas, että hänen isoisänsä tuolla ylhäällä saa iloita hänestä. Luonnollisesti en maininnut mitään siitä, että olin päättänyt, ettei pojastani koskaan tulisi sotilasta. Alituisesti olen rukoileva teidän puolestanne ... että saisitte elää kauan ja onnellisina.
Kohta juoksi hän koirakopin tykö ja päästi Kastorin, heitti lapion olkapäällensä, otti jäähyväiset äidiltä ja matkusti, rautapäinen sauva kädessä, urheasti metsään päin. Eukko seurasi häntä kyyneleitä vuotavilla silmillä, käänsi sitte silmänsä taivasta kohden, ja lausui hiljaa, vaan hellällä tunnolla: "Kiitän sinua, Jumalani, ettäs annat minulle iloa pojastani!
Minä pidän aina vapauden puolta, mutta, Jumala kuningasta siunatkoon, pojastani saattaa tulla asessori, jos saa elää, ja sitten ... mitäpä sitten, jos hän soittaa huiluakin? Päinvastoin, keskeytti hänet kreivi, se lisää aina vähän hänen arvoaan. Niinkö teidän armonne luulee? kysyi äiti ihastuneesti hymyillen.
Soisinpa, sanoi hän lopuksi, että pojastani tulisi oikein itsekäs ihminen. Myönnetään, vastasi hirveä kiljahus. Tuo kiljahus pani egyptiläisen semmoiseen kauhistukseen, että hän pysyi samassa asennossa järkähtämättömänä, kunnes ennustaja nykäisi häntä takista ja käski hänen nousta ylös. Samassa hulmahti tulta lampusta ja koko huone näytti olevan ilmivalkeassa.
Puhu, sanoi dervishi läähättävällä äänellä, puhu, mutta älä katso ylös, niin totta kuin henkesi pitää tahdot. Kolme asiata saatat sinulles toivottaa. Eblis on tullut, ja Eblis on kuuleva rukouksesi. Soisin pojastani tulevan rikkaan kaikeksi elinajakseen. Myönnetään, vastasi hautamainen ääni, joka tuntui tulevan huoneen kaukaisimmasta perästä, vaikka Mansur oli nähnyt hahmun ihan silmäinsä edessä.
Jos hänestä tulee semmoinen, niin lupaan, sinulle iloita pojastani olkoon hänen tehtävänsä sitten raivata ajatuksia tahi louhia kalliota. Mutta juuri sen tähden varottakoon arvostelemasta liian hyviksi noita runokukkasia. Jos hänen turhamaisuutensa takertuu niihin, niin hän ei milloinkaan vakavasti etsi kunniaa muualta.»
Me voimme pelvotta vastustaa heidän vehkeitään, sillä muutaman päivän päästä olemme vapaat. Viisautta ja malttia on kumminkin tarvis. Kipuna. Huomatkaa! Viisautta ja malttia! Roponen. Mutta rohkeutta ja jäntevyyttä on myöskin tarpeen. Kipuna. Rohkeutta ja jäntevyyttä myös. Juvakka. Mutta, ystävät, mitä ajattelette pojastani Matista? Hän on yhä vielä vankeudessa. Roponen. Niin, niin!