United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kokonaan se kumminkaan ei ollut kuvittelua", vastasin minä. "Ettekö yöllä kuullut jonkun luultavasti naisen itkevän ja nyyhkivän?" "Sepä ihmeellistä, että teette minulle sen kysymyksen! Puolinukuksissa olin todella jotain sellaista kuulevinani. Minä makasin ja odotin, että äänet uudistuisivat, mutta kun niin ei käynyt, luulin vain uneksineeni."
Minä olisin arvannut sen hänen ystävällisestä äänestään. Sitten kerroin, kuinka olin lähtenyt etsimään sisarentytärtäni, ja he ilmoittivat minulle, mitä vallasväkeä talossa oli, ja minä odotin nähdäkseni, josko joku Em'lyn muotoinen tuli taikka meni. Kun se ei ollut hän, lähdin taas liikkeelle.
Nyt wasta huomasi kotiwäkeni mikä muutos minussa oli tapahtunut, ja pian lewisi tieto siitä ympäri kylää. Eräänä päiwänä näin Kuuselan ukon wakawin askelin astuskelewan meidän taloa kohden. Kylmä wäristys käwi ruumiini läwitse, sillä omatuntoni sanoi, että olin tehnyt wäärin häntäkin kohtaan, ja luulin, että hän tulee nuhtelemaan minua, jonkatähden pelolla odotin hänen tuloansa.
Kuka siellä? Minähän tässä... Ka, Juha. No, kuinka on asiat? Aioin tuolla jo kysyä, mutta minne lienet kadonnut. Täällä odotin. Entisellään on asiat, sanoi Juha. No, se se nyt vasta. Ei ole siis tullut takaisin? Eikä taida tullakaan sanovat mielellään menneen.
Jos sinä vain tahdot puhua minulle, mitä sydämelläsi on, niin tiedät... Hänet tahdotaan minulta riistää ja hänet on jo minulta riistetty! Minä odotin hänet täällä tapaavani, hänen tulevan minua vastaan, mutta ne ovat lähettäneet hänet pois, en tiedä minne enkä tahdo sitä heiltä kysyä.
Minä odotin säpsähtäväni niitten synkkien kasvojen näkyä, joitten tulemattomuus joka silmänräpäys säpsäytti minua. Tätini oli vähän enemmän käskeväinen ja vakava, kuin tavallisesti, mutta minä en huomannut mitään muuta merkkiä siitä, että hän valmisti itseänsä vastaan-ottamaan sitä käviää, jota minä niin julmasti pelkäsin.
Minä kerron sinulle sen asian. Olen tosiaan utelias. Pöydässä vasta, kun olemme ensin saaneet lasin viiniä. Kyyppäri ilmoitti, että päivällinen odotti meitä toisessa huoneessa. Läksimme sinne. Istuin äänettömänä Agnesia vastapäätä ja odotin, mitä saisin kuulla. Mutta hän pysyi sanassaan.
Jos sanon suoraan vaikutukseni Laatokan sisemmästä saaristosta, niin tuntui se minusta jotenkin yksitoikkoiselta heti kohta, kun Sortavalan katot ja kirkot olivat kadonneet näkyvistämme. Odotin kuitenkin sitä suuremmalla jännityksellä itseään merta, eikä kauvan kestänytkään, ennenkun se aukeni eteeni.
"Ja siitä syystä olet sinä viipynyt?" "Niin, minä odotin, että saisin isälle sanoa jäähyväiset, mutta ei tohtori sitä sallinut. Ei ole moneen tuntiin kukaan saanut käydä isän huonehessa, muu kuin tohtori ja hänen toverinsa". "Kuka toveri?" "En tiedä, mikä hän on, herra on hän. Joku joka tohtoria on auttanut".
Tuskin koskaan; hänellä oli aina asiaa palttinakauppiaille, ja minä saatoin häntä niiden luokse. Ja kuinka monta oli noita palttinakauppiaita? Kaksi, armollinen herra. Missä he asuvat? Toinen Vaugirard'in kadulla toinen La Harpe'n kadulla. Menittekö koskaan sisään hänen kanssansa? En koskaan, armollinen herra; minä odotin portilla. Ja mitä hän teki syyksi mennäkseen sinne noin vallan yksin?