Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Se ruumiillinen vapaus, jota minä odotin, oli minulle todella vähäinen lahja, verrattuna siihen sydämen vapauteen, joka minulla jo oli. Kun panin päälleni tämän maalien elämän tavallisen puvun, tuntui niinkuin minua olisi juhlallisesti hankittu Jumalan kaupungin ja valtakunnan vapaudella.
Minä sieppasin pyssyni ja ammuin vuorijäneksen, keräsin vähän puita ja, lämmitettyä luupuikkoa vartaanani käyttäen, laitoin minä itselleni huonosti maistuvan aamiaisen. Sen jälkeen odotin minä rauhallisesti, mihin kohtaloni kallistuisi. Kello oli vähän yli 12, kuin minä vähän väliä kuulin yksitoikkoisen huudon. Hämmästyneenä, mutta iloisena minä ääntä kuullostelin.
Tässä nöyryyden juhlassa oli säätyeroitus ja sukuedut yhtä tarkasti huomioonotetut kuin muutoinkin. Yläparveke. En tiedä, josko muut olivat uskonnollisessa mielentilassa, mutta minä ainakin odotin mitä tuleman piti, yhtä uteliaasti, kuin teaatterissa odotetaan esiripun alhaalla ollessa.
Minä odotin varmasti vakuutettuna, että kesken jäänyt kysymys myöhemmin tahi varemmin tulisi uudelleen hänen huulilleen. Minulla oli oikein. Hän tuli hiukan vastahakoisesti takasin luokseni, juurikuin jonkun vaikutuksen vallassa oleva nainen, jota vaikutusta hän ei suurimmallakaan ponnistuksella voi vastustaa. "Luuletteko John Jagon vielä elävän?"
Ja vaikka sinä yhtäkkiä katosit enkä tiennyt minne, etkä tullut enää minua vastaan, vaikka odotin ja vaikka olin menehtyä turhan odotuksen ikävään enkä tiennyt edes, kuka olit, niin sinä et koskaan kokonaan häipynyt mielestäni.
Menkää nyt molemmat täältä. Minkähänlaisia sairaita sieltä nyt tulee? Astukaa sisälle! SAARA HUMALISTO. Hyvää päivää herra tohtori! Odotin tuolla eteisessä varmaankin puoli tuntia. Niin, puoli tuutia ihan valehtelematta, tuolla oven takana. HOFFMANN. Vai niin, vai niin. Sepä oli ikävästi. SAARA HUMALISTO. Niin sanokas muuta.
»Siksi», sanoi nuorukainen, katsoen häntä kylmänterävästi silmiin, »ettet sinä ole ollut sellainen, kuin minä odotin ja toivoin! Minä olin ylpeä ja onnellinen, kun minä sinun ystävyytesi voitin. Mutta minä luulin samalla voittavani jotain muutakin ja että se muu oli lämmintä, suurta ja kokonaista.» Tyttö ei vastannut hetkiseen.
Tuon nimessä, tuon iankaikkisen autuuden, jonka sinä ansaitset mutta joka ei koskaan saata tulla minun osakseni ja kautta valon, jonka sinä näet, mutta jota en minä koskaan näe pyydän sinua sanomaan sanomaan: oletko minua rakastanut?" Hetken vallitsi luonnossa täydellinen hiljaisuus. Näyttipä siltä, kuin se olisi tahtonut kuunnella sitä vastausta, jota minäkin vapisevalla tuskalla odotin.
Arvelin mennä rantaan asti, koska järvellä näkyi viiva niinkuin veneen vana ja Hovilaista odotin kotiin kalasta, mutta kuu vedin kellon taskustani, näin että se oli lyömällensä kymmenen, jonkatähden katsoin ajan jo myöhäiseksi ja käveltyäni sitten vähän matkaa edestakasin polulla, menin kotiin". "Aha, päätättekö varmaan että järvellä vene oli kulkenut?"
Kansa ymmärtää yleensäkin puhetta paremmin kuin kirjoitusta. Meidän asiassamme ei kukaan voi saada enemmän aikaan kuin pappi. Sano se niille nuorille miehille, joista kerran niin paljon odotin ja joista en vieläkään ole toivoani heittänyt.» Niinpä niin, ja siihen tahtoisin minä omasta puolestani lisätä, että kyllä sitä saisi vielä kirjoitellakin. Mutta mihinkä nyt enää kirjoitetaan?
Päivän Sana
Muut Etsivät