United States or Algeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Huipulle vuoren kantanut ei katse ja jyrkemp' oli rinne sen kuin viiva, mi osoittavi puolet suoraakulmaa. Väsynyt olin, siksi lausuin: »Isä, ah armas, käänny, katso, kuinka jälkees ma yksin jään, jos käy et hitaammasti!» Hän vastas: »Poikani, koe kestää tuonne!» ja viittas reunaa vähän matkan päässä, mi koko vuorta vyönä kiersi. Mua
»Tämä viiva tässä, joka alkaa Venuskummusta», lausui mustalainen, »ei katkea äkkiä, vaan seuraa elämänviivaa; se ennustaa varmaa ja suurta onnea avioliitossa, joka on onnellisen rakkauden voimalla kohottava teidät rikkaitten ja mahtavien säätyyn.» »Tämmöisiä lupauksia saavat kaikki kuulla, jotka sinulta tiedustelevat tulevaisuutta», virkkoi Durward, »se kuuluu jo sinun virkaasi.»
Yksi, kaksi, kolme ... tuo viiva merkitsee ruhtinatarta ... neljä, viisi ... tässä on meillä kuninkaallinen henkilö ... kuusi, seitsemän ... toisen vaimo, hyi, herra Bernhard! ... kahdeksan, yhdeksän ... näyttelijätär, ja silloin olette te jo itse naimisissa ... kymmenen, yksitoista, kaksitoista ... enhän näe teidän lemmityistänne loppua tulevankaan.
Kun tulo- ja menoviennit täyttivät sivut, oli siihen vedettävä viiva ja saldo laskettava, ja nykyjään täyttyivät sivut nopeaan; hän oli ansainnut koko joukon enemmän kuin oli kuluttanut mutta tulevaisuuteen katsoen ei kuitenkaan läheskään tarpeeksi...
Katsotaanpas... Tässä on suuri viiva ja se piilottuu pienien keskeen. Se merkitsee, että sinä olet prinsessa, vaikka nyt oletkin kerjäläisen valepuvussa. *Tyttö*. Olenko minä prinsessa? *Esmeralda*. Niin, hyvä lapsi, tietysti sinä olet se. Etkö kuullut, että Preciosa niin sanoi?
Hänen edessään lepäsi Ruotsin pääkaupunki vielä kätkettynä yön hämärään ja ainoastaan kaukana idässä näkyi heikko, vieno viiva taivaan rannalla meren tasalla julistavan sitä koittavaa päivää, joka oli ratkaiseva Ruotsin ja sen kuninkaiden kohtalon miespolveksi eteenpäin. Kaikki oli hiljaa. Tukholma nukkui, Ruotsi nukkui, Suomi nukkui.
Tämä oli asettamassa koko joukon hänen mielikuvitettansa liikkeelle. Hän tunsi nyt selvästi, että tuo ihana, lempeä tyttö rakasti häntä, ja hän rupesi nyt filosoferamaan mitä onnea on tässä elämässä oikeastaan. Jos tahdotaan miettiä tätä ainetta, niin täytyy ehdottomasti mielensä mukaan ottaa piste, josta vedetään ensimäinen viiva tulevaisuutensa päämaaliksi.
Ruuhessansa liki kaislarantaa istuu korpraali ja everisti, vanhat kumpikin ja kuulunehet kerran suomalaiseen ruotuväkeen; kummankin jo harmennut on hapsi, kummaltai jo paras miehuus mennyt, mutta viel' on tuima silmän tuli, huulten viiva vinha kummallakin, jos ei onkeen iske ahven, koska toinen kalan venheeseen jo veti.
Minut oli kutsuttu vain todistajaksi. Vielä tuokion katsoi Antti häneen avuttomasti ja rukoilevasti. Sitten pullistuivat hänen otsasuonensa ja hän puri hampaansa yhteen, niin että huulensa olivat kuin valkea viiva hetken aikaa. Nyt sanoi hän toisella, aivan muuttuneella äänellä: Hyvä! Vaihtakaamme jälleen puheenainetta. Mutta hän ei itse kestänyt enää omaa sisällistä jännitystään.
Nyt on huomattava, että molempien ratkaisujen yhteinen edellytys on väärä: kahtianne haaraantuva viiva, jonka pitäisi kuvailla tahdontoimintaa, on symboli eikä mikään kuva todellisuudesta. Viiva ei voi esittää aikaa, joka paraikaa kuluu, vaan korkeintaan jo loppuunkulunutta aikaa.