United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ota hetket haihtuvaiset, Jotka annat armostas! Niidenkin suo näyttää, että Olen aina omanas! Rakkauten' ota! Sua Rakastamaan opeta, Kun Sä iki rakkaudella Hoidat, holhoot minua! Henken' ota haltuus! Suo sen Henkes kanssa todistaa, Että olen perillises, Joka luonas osan saa. Tähän asti.
KULLERVO. Näistä eduista en kumpaistakaan sinulta pyytänyt. Oman henkes pelastukseksi synnytyskipus toki sinun kärsiä täytyi, mutta kerran kuormasta päästyäsi, mun olisit Hiiteen viskata tainnut, konttiin pistää kitisevän penikkas ja seinään nuijata kuin kissan.
Mutta paistett' ainaist' onnen kestää Voisko henkes taimet kaunihit? Katso kesän kukkaa kuivunutta! Paisteet pitkät poudistutti sen! Paisteesen se hiljaa kuoli, mutta Elpynyt ois taivaan tummeten, Taivaan tummeten ja sateen tullen. Noinpa henkes hento kukkanen Kuihtuu päivän paistaiss' yhä sullen, Elpyy alla kyynelsatehen !
Ja, jumal'auta, kaunis Kreikan mies, Jos henkes joskus miekastani riippuu, Vain maini Cressida, niin turvass' olet Kuin Priamus linnassansa. DIOMEDES. Kaunis neiti, Sivuutan kiitoksen, jot' oottaa prinssi, Kun silmäs loisto, tuon sun poskes taivaan, Jo hyvän pidon takaa. Diomedeen Sin' olet käskijä, hän sua kuulee.
"Valot, lyhdyt loistamahan!" kuuluu erämaassa, Tosin lyhty siellä, täällä tuikkaa kunnahalla Auta, Luoja, ett'ei ois ne valot peiton alla! Sinun henkes säkenet jos poistaa meidän yötä, Silloin muutkaan valon luojat ei tee turhaa työtä!"
Kun elon tyrskyt pauhaa, Sä etsi Hältä rauhaa. Sit' ilman tyhjää työs On, riemus raukee aivan Ja usko, toivo taivaan, Hyveet ja oppi myös. Ja isänmaatas sa Hartaasti rakasta, Vaikk' usein poljetulta Näyttääpi Suomi kulta. Sen kasva etehen, Sen elä aattehille, Ja henkes anna sille, Jos Herra sallii sen. Siis ollos riemukas, Sä leikin kuningas, Ja heloita kuin kukka, Kuin vehmas nurmen nukka.
KILPI. Laps, hän se ompi, joka Juuttahalla... AINA. ... pelasti henkes. Uljas mies on hän! Halulla häntä minä hartaimmalla Tahtoisin nähdä! KILPI. Saat, saat! Varro vaan! Siks' ajaks, Aina, mene sisähän, Kun vastaan otan vanhan ystäväin, Mä sitä tahdon tehdä yksinäin. AINA. Mä lähden ehdoll', että minä saan Pelastajaasi kiittää kumminkin, Kosk' omallein sen tehdä unhotin. Kahdeksas kohtaus.
Miks vait on kanteles, min ään' Niin rohkein innoin soi, Mi Provencen sai syttymään Ja syämet liekkiin loi? Jos henkes uljas vait nyt on, Jää sortoon Ventadorn, Jää Roussillon ja sortohon Jäät myös, Bertran de Born! Kai käsivartes iskenee, Mut sit' ei pyydä maa: Mit' itse miekkaskaan ei tee, Yks laulus aikaan saa!
Opeta minua tekemään tahtosi jälkeen, sillä Sinä olet minun Jumalani; Sinun pyhä Henkes johdattakoon minua." Helppohintainen matka joulun aikaan. Talvi lähestyi peto-eläimen tavalla ja tiesin sen kohta hyökkäävän päällemme ei ainoastaan meidän, vaan tuhansien toisten, jotka olivat meitä köyhempiä ja jotka jo ennakolta värisivät ja vapisivat sitä ajatellessaan.
Voi, kuinka tää on ihanaa, kun ilmaa keuhkoihin, kun nostaa taasen päänsä saa ja seljän oikein ojentaa näät kääpiöiden maassa käy köyryyn selkä suorinkin. Tuo mulle voimaas äityein, sa tuhat-rintainen ja hengi henkes povehein, suo sitä lauluin, kantelein mun heikon heijastella kuin peili tuhat-pintainen! Hanget soi, hanget soi, jo kevät yli kenttien tuulee.