Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Tahdon otaksua tulevasi toimeen ilman minutta mikä ei ole totta, isäseni ei, ei, ei! ei ole totta mutta mikä saattaisi minut vaihtamaan hovimme herttuan hoviin? Täällä olen minä herttuatar ja rajattomasti käskijä. Puku, jota täällä käytän, on aina uusinta muotia, kuin olisi se Pariisista juuri tullut malli; siellä olisin minä vanhan-aikaisine koristuksineni kuin muodinmukainen tuhkaläjä.
Nuor' olen, verevä, raitis Kuin kevät, kuin aamukaste. Minkä teenkin, teen vapaasti, Kun rakastan veljeäni, Aimo miestä eikö totta? KULLERVO. Niin veljesi. Mut kälysi Sulle on tyly emäntä. Hän on polvea pohatan, Sinä työjalon sukua. Hän on käskijä sinulle, Sinä tottelet kuin orja. ANJA. Miksi tuota muistuttelet? Työ on tervetten elämä. KULLERVO. Annahan minulle solki, Niin sen laitan!
Mutta kun kyllältään oli ruokaa saatu ja juomaa, ensiks alkoi heist' esitellä jo neuvoa vanhus, Nestor, ennenkin joka keksijä keinon ol' oivin; näin hyväneuvoisesti hän haastoi heille ja lausui: "Miesten valtias, suur' Agamemnon, Atreun poika! Sull' alan, sulla ma päätänkin, sinä kosk' olet päämies, paljon kansan käskijä, jonk' omaks uskonut Zeus on valtikan, oikeuden ylikaitsija kaikkien olla.
Ja sen lisäksi käyttäytyy hän juuri niin, kuin olisi hän yksinään käskijä ja toisten pitäisi totella ainoastaan häntä. Jo tänä lyhyenä aikana, jonka hän on ollut täällä, on hän saanut niin paljon aikaan, että Martti mestari tottelee hänen tahtoansa, kun hän vaan kovalla äänellään sanoa jyräyttää jotakin.
Ja hän toisihin riemuten katsoi kuin lausunut heille hän ois: Miks ette te kanssani seuraa, sehän kaunista kulkua ois! Hänen silmässä kyynelet kiilsi, vapis ääni ja sylkytti syön Ja hän hattunsa äkkiä tempas ja peittohon poistui yön. Hänen mentyä kotvasen aikaa oli huoneessa hiljaisuus: Ei koskenut maljaan kenkään. Nous rintahan käskijä uus: Sun kansasi nälkään nääntyy, sinä samppanjaa vain juot!
Ja, jumal'auta, kaunis Kreikan mies, Jos henkes joskus miekastani riippuu, Vain maini Cressida, niin turvass' olet Kuin Priamus linnassansa. DIOMEDES. Kaunis neiti, Sivuutan kiitoksen, jot' oottaa prinssi, Kun silmäs loisto, tuon sun poskes taivaan, Jo hyvän pidon takaa. Diomedeen Sin' olet käskijä, hän sua kuulee.
HEIKKI. Kyllä minä tässä! Juoksupoikana hän minua pitää. Mutta antaapas olla kohta näytän, että olen yhtä suuri herra kuin ikinä hänkin. Niin, Valter, katso tätä miestä! VALTER. Entä sitten? HEIKKI. Entä sitten? Etkö tiedä, mitä seuraa? Tästä puolin minua ei käsketä kuin koiraa: mene sinne, mene tuonne vaan minä olen itse vuorostani käskijä ja muut saavat seisoa varpaillaan edessäni.
MORTON. Hänen ikkunansa ovat sillä puolella. Ken voi sitä estää? LINDSAY. Hän ei saa! MORTON. Hyvä, siinä tapauksessa en tiedä kuin yhtä neuvoa. LINDSAY. Ei ampua, ei ampua! MORTON. Ei porvareita, vaan LINDSAY. Mitä tarkoitatte? MORTON. Ymmärrättekö, että jos hän puhuu, tämä linna, tiluksemme ja henkemme palavat poroksi? LINDSAY. Ymmärrän että tässä on vaara. MORTON. Olenko minä käskijä täällä?
Hänen silmässä kyynelet kiilsi, vapis ääni ja sylkytti syön ja hän hattunsa äkkiä tempas ja peittohon poistui yön. Hänen mentyä kotvasen aikaa oli huoneessa hiljaisuus: ei koskenut maljaan kenkään. Nous rintahan käskijä uus: sun kansasi nälkään nääntyy, sinä samppanjaa vain juot! Omatunto sun palkitseisi, jos heille sä summan suot.
Mutta juuri kun nämät molemmat olivat ehtineet pirttien väliin, heitti Paavo yhtäkkiä kuormansa maahan. Ennenkuin Nefnef tiesikään, lensi terseroli liekkien sisään ja Paavon voimakkaat kädet tarttuivat häneen kiinni. "Herra, nyt olen minä käskijä!" sanoi Paavo. "Jos et nyt tottele minua, heitän sinut tuleen. Missä ovat vangit, joista äsken puhuit? Seuraa minua heti paikalla heidän pirttiinsä!"
Päivän Sana
Muut Etsivät