Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Se ei muorikaan tiedä nuorten asioista! päätteli itsekseen Liisa. Antaapas saada sitten suuret silmät! Liisa riemuitsi itsekseen siitä aavistamattomasta ilosta, joka oli Viion leskelle tuleva. Mutta jotenkin hänen piti saada Viion leskelle jo purkaa riemuaan. Yhtä ja toista puheltua sanoi Liisa: »Kuulkaa, Viioska! Muistatteko minuakin sitten joskus maailmassa?» »Miten ja milloin?»
RIIKKA. He ovat panneet tuumansa tukkoon, äiti ja poika! No, ei kiitetä! Antaapas olla, mitä tästä vielä tulee. KORTESUO. Tämä juttu ei lopu tähän. Minä vedän heidät edesvastaukseen! HUSSO. Vie oikeuteen, jos uskallat! Minä pysyn puheessani. Sanon siellä niinkuin täälläkin, että Hämeenlinnassa istuisi tyttösi huomenna tänäpäivänä ilman minua, niin totta kuin minä tässä seison.
Ei pidä Annan katsoa sinne päin, hymyili Eevi. Mihinkäs minä silmäni panen, kun se on aina tuossa edessäni, jos tässä pöydällä mitä teen. Pannaan verhot ikkunaan. Niin, se vielä puuttuisi! Hyvin tässä on valoisata muutenkaan. Sitten minä tiedän toisen ja paremman neuvon. No, antaapas kuulla. Ettei salli semmoisten asiain painaa mieltä.
Pitäisi niiden olla. Niin ainakin vakuuttivat Lindissä. Antaapas olla, eivätköhän vieraat lähde meiltä tyytyväisinä tänä iltana. Niin tuota luulisi. Vielä se pormestari tulee meille toisenkin kerran, saatpa nähdä. On meillä sentään ollut onnea, pappa kulta, kun ajattelee taaksepäin kuinka vähästä me alotimme. Kuule eikös, siellä ajanut hevonen pihaan? Rouva teroitti korviaan.
HEIKKI. Kyllä minä tässä! Juoksupoikana hän minua pitää. Mutta antaapas olla kohta näytän, että olen yhtä suuri herra kuin ikinä hänkin. Niin, Valter, katso tätä miestä! VALTER. Entä sitten? HEIKKI. Entä sitten? Etkö tiedä, mitä seuraa? Tästä puolin minua ei käsketä kuin koiraa: mene sinne, mene tuonne vaan minä olen itse vuorostani käskijä ja muut saavat seisoa varpaillaan edessäni.
Mikä loppuu, sen oikea mies hankkii. Kalle koetti lyödä leikiksi. Elä nyt aina toru. Suusi mököttää niin rumasti. Uskotaan, että meri antaa. Meri ei anna teille milloinkaan mitään. Ei sinulle eikä teille kenellekään. Meri ei anna mitään nahjuksille. Antaapas se Korsulle ja hänen penikoilleen. Sillä ne ovat semmoisia lokkeja, jotka lentävät ja liikkuvat. Ne ovat liikkeellä missä ilmassa hyvänsä.
Eikö Anna Liisakaan? JOHANNES. Anna Liisa? Miksi juuri Anna Liisa? MIKKO. Hän jos sattuisi tietämään. RIIKKA. Mitä? Tiedätkö sinä, ketä Mikko on ajatellut? Etkä ole siitä minulle hiiskunut sanaakaan. MIKKO. Mitäs Anna Liisa minulle vastaa? RIIKKA. Niin, antaapas kuulla. ANNA LIISA. Tietäähän Mikko itsekin. Ilman vaan kujeilee. MIKKO. Sano suoraan. Elä kiertele.
Päivän Sana
Muut Etsivät