Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Tarkkaa vain, niin näet, Kuin maailman on kolmas pylväs tullut Narriksi porton; katso vain ja huomaa! CLEOPATRA. Tää lempeäkö? Sano siis sen määrä. ANTONIUS. Vaivainen lemmestään voi laskun tehdä. CLEOPATRA. Min' asetan sun lemmellesi määrän. ANTONIUS. Luo ensin uusi maa ja uusi taivas. PALVELIJA. Roomasta uutisia! ANTONIUS. Kiusallista! Lyhimmin siis! CLEOPATRA. Ei, kuule heit', Antonius!
Thessalian karju Noin vaahtea ei vala. CHARMIANA. Hautamajaan Sulkeukaa, kuolon sana hälle pankaa. Niin tuskaillen ei sielu ruumiist' erii, Kuin suuruus itsestään. CLEOPATRA. Pois hautamajaan! Joudu! Tuo tieto mulle, miten hän sen kestää. Kahdestoista kohtaus. Paikka sama. Toinen huone. ANTONIUS. Mua erotatko, Eros? EROS. Kyllä, herra.
Jos tuskastanne kimmahdust' en tunne Sisimpään sydämmeeni. CLEOPATRA. Kiitos, herra! Mit' aikoo Caesar mulle, tiedättenkö? DOLABELLA. Sen soisin sanomatta tietävänne. CLEOPATRA. Sanokaa. DOLABELLA. Vaikk' on hällä jalo mieli, CLEOPATRA. Mua voittosaatossaanko käyttää aikoo? DOLABELLA. Kyll' aikoo varmaan. CAESAR. Ken on Egyptin kuningatar? DOLABELLA. Rouva, Se imperaator' ompi.
Myönnän, että mua On haitannut se hairaus, jok' on usein Häväissyt sukupuoltani. CAESAR. Cleopatra, Pikemmin liennämme kuin suurennamme. Jos hankkeisiimme mukautte, jotka On teitä kohtaan suopeat, niin hyödyn Vaihdosta saatte. Mut jos julmuudesta Mua syytätte, niinkuin Antonius teki. Niin hyvist' aikeistani tyhjäks jäätte, Lapsenne syöksette myös perikatoon, Jonk' estäisin, jos minuun turvaisitte.
Mutta kuulkaa: älkää mitään sille antako; se ei ole ruokaansa ansainnut. CLEOPATRA. Syökö se minut?
ALEXAS. Kuningatar, Hän viime työkseen painoi viimeisimmän Monista suuteloista tähän helmeen. Sanansa juuttui sydämmeeni. CLEOPATRA. Sieltä Mun korvani ne nyhtää.
ENOBARBUS. Läsnäolonne Antonion hurmais aivan, Veis hältä järjen, sydämmen ja ajan, Joit' on nyt tarvis. Löyhyydestä häntä Jo syytetään: käy huhu Roomass', että Photinus, kuohilas, ja hovinaiset Nyt sotaa ohjaavat. CLEOPATRA. Kadotkoon Rooma! Mädätköön kieli, joka meitä parjaa! Sodassa mull' on tehtäväni: minä, Jok' olen vallan pää, myös tahdon miesnä Siell' esiintyä.
Vihoissaan ehk' on Fulvia; tai kenties Tuo liemenparta Caesar mahtikäskyn Sinulle lähettää: »Tee tuo tai tuo! Tuo valta valloita, tuo vapauta! Ja oiti, muuten voi sua!» ANTONIUS. Mitä, armas? CLEOPATRA. Kenties ei, tietystikin tääll' et olla Saa kauemmin; pois Caesar sinut kutsuu. Siis häntä kuule! Mik' on Fulvian haaste Caesarin, tarkoitin ei, kumpaisenkin? Siis kutsu airuut. Punastut, Antonius!
CLEOPATRA. Sen vielä sulle kostan, ole varma. ENOBARBUS. Mut miksi? Miksi? CLEOPATRA. Sa panit vastaan sotaan lähtöäni, Sanoen: se ei sovi. ENOBARBUS. Sopiiko se? CLEOPATRA. Kuin? Meitä sotaan haastetaan, ja meidän Sopisi poissa olla! Siihen vastaan: Jos sotaan viedään orihit ja tammat, Niin orhit ovat liikaa; tamma kantaa Soturin orhinensa. CLEOPATRA. Mitä sanot?
EROS. No, rouva, lähennelkää, lohdutelkaa' IRAS. Se tehkää, hyvä kuningatar! CHARMIANA. Niin, tehkää, kaikin mokomin! CLEOPATRA. Mut antakaa, ett' istuudun. Oi, Juno! ANTONIUS. En, en, en, en! EROS. Silmätkää tänne, herra! ANTONIUS. Oh, hyi, hyi, hyi! CHARMIANA. Hyvä rouva, IRAS. Hyvä rouva, armas kuningatar! EROS. Hyvä, hyvä herra! ANTONIUS. Niin, herra, niin!
Päivän Sana
Muut Etsivät