Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Maanpakojain Pompejus, Isänsä maineest' ylvästellen, mairii Nyt niiden mieltä, joita nykyolot Ei tyydytä ja joit' on julma joukko. Levosta sairas rauha lääkett' etsii Rajuista muutoksista. Lisäsyy, Jonk' enin pitäis sua rauhoittaa, On Fulvian kuolema. CLEOPATRA. Ikäisekseni Ma saatan hupsu olla, mutta toki En lapsimainen. Voiko Fulvia kuolla? ANTONIUS. Kuningatar, hän kuollut on.
Antonius, puolisoni, kuullessansa Sun varusteistas, kuiskasi ne minun, Surevan, korvaan; silloin pyysin lupaa Matkustaa tänne. CAESAR. Jonka heti saitkin, Kun esteeks olit hänen himoillensa. OCTAVIA. Noin älä puhu! CAESAR. Silmin häntä seuraan, ja hänen töitään mulle tuuli kertoo. Miss' on hän nyt? OCTAVIA. Athenass', armas veli. CAESAR. Häväisty sisko, ei! Cleopatra On luokseen häntä viitannut.
CLEOPATRA. Hän jalan polki valtamerta, käsin Syleili maailmaa; kuin sfeerein sointu Ol' äänensä, kun ystäville haastoi, Mut järkyttää maanpiirin kun hän tahtoi, Se pauvanteena pauhas.
Vastaan älä väitä; Min' en jää jälkeen. ENOBARBUS. Vaikenen. Kas, tuossa On päällikkö. ANTONIUS. Canidius, eikö kummaa? Hän Tarentosta ja Brundusista Noin valeen Joonian meren halkaisee ja Torynen valtaa. Kuulitko sen, armas? CLEOPATRA. Ei kerkeyttä niin kukaan kummastele Kuin jahnus. ANTONIUS. Oiva hitauden läksy: Sopisi hyvin miesten parhaimmalle. Merellä otellaan siis hänen kanssaan.
CLEOPATRA. Ei hyvä! Hän ei kauan tuota lemmi. CHARMIANA. He, tuotako? Oi, Isis! Mahdotonta! CLEOPATRA. Niin kyllä: kääpiö ja ääni heikko! Oliko käynti majesteetin? Mieti, Oletko milloin majesteetin nähnyt? AIRUT. Hän kömpii; yhtä on, käy tai seisoo; Kuin ruumis ilman eloa hän on, Ei ihminen, vaan patsas. CLEOPATRA. Niinkö totta? AIRUT. Jos sokea en lie.
Se meit' ei liikuta; se teidän olkoon, Huviinne käyttäkää se. Caesar, tietkää, Ei ole kauppi, joka teidän kanssa Romusta tinkii. Huoletta siis olkaa, ja kahleit' älkää uneksiko, älkää. Teit' aiomme niin kohdella, kuin itse Te neuvotte. Nyt syökää, nukkukaa; Niin paljon meill' on säälin huolta teistä, Ett' ystäviksi jäämme. Hyvästi! CLEOPATRA. Herrani, voittajani! CAESAR. Ei, ei sitä; Hyvästi!
ENOBARBUS. Ruhtinatar? CLEOPATRA. Etsi hänet Ja tänne hänet tuo. Miss' on Alexas? ALEXAS. Täss' olen; käskekää. Jo saapuu herra. CLEOPATRA. En tahdo häneen katsoa. Pois tulkaa! AIRUT. Ensinnä Fulvia, vaimos, sotaan lähti. ANTONIUS. Luciota, veljeäni vastaan? AIRUT. Niin.
ENOBARBUS. Näin menetätte vankan maineen, jonka Maasodassa te saitte; hajoitatte Pois armeijan, jost' enin osa uljast' On jalkaväkeä, ja käyttämättä Jätätte kuulun sotataitonne; Hylitte keinon taatuimman, ja vaaran Ja sattumuksen valtaan heittäytte Vahvasta turvastanne. ANTONIUS. Merellä Otella tahdon. CLEOPATRA. Laivaa kuusikymment' On mulla; enempää ei Caesarilla.
CLEOPATRA. Tyhjää laverrusta, tytöt, Jott' en ois itseäni kohtaan jalo. Charmiana, kuule! IRAS. Päättäkää jo, rouva; Paennut päivän valo on, ja meidät Pimeys yllättää. CLEOPATRA. Takaisin kiirein! Tilaus on tehty, valmista on kaikki; Se jouduta vain tänne. CHARMIANA. Kyllä, rouva. DOLABELLA. Miss' emäntäsi? CHARMIANA. Tuossa. CLEOPATRA. Dolabella!
CLEOPATRA. Ei suoda Siis kuollakaan! Se hoiva koirallakin. PROCULEJUS. Caesarin hyvyys loukkaantuu, jos noin te Itsenne turmelette, Cleopatra. Maailma hänen jaloutensa nähköön; Sit' estäis kuolonne. CLEOPATRA. Miss' olet, kuolo? Oi, tule, tule, kuningatar ota; Hän vastaa monta imevää ja loista! PROCULEJUS. Mieltänne malttakaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät