Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Eelläpä Hektor kuin raju Ares, urhojen surma, riensi ja varjeenaan piti kilpeä ympyriäistä, sitkeävuotaa, myös lujin vahvistettua vaskin, vaan ohimoillapa taas kypär' uljas välkkyen nyökkyi. Koitti nyt tuolla ja täällä hän, päin rivikuntia käyden, eikö ne väistyis, kun tuli kohti hän leiskuvin kilvin; tuost' ei hämmenneet toki rohkearinnat akhaijit.
Sai vuoks ihmisien moni meist', asujoista Olympon, kärsiä, toisilleen kun tuottelivat kovat kohlut. Kärsipä Ares, kun Efialtes kytki ja Otos, aaluvat aimot Aloeun nuo, hänet ankarin kahlein, kolmepatoist' oli kuuta hän vankina vaskisen tyrmän.
Mutta kun varrelleen oli vyöttänyt kaikk' asevarjeet, päin uros astui valtainen, kuin ankara Ares syöksyvi miesten melskeeseen, joit' on Kronossynty mieliä-raatelevin vihan vimmoin kiihtänyt taistoon: noin kävi Aias päin, uros valtava, turva akhaijein, kasvoillaan hymy tuima, ja tannert' askelin pitkin astuivat jalat alla, ja vaappui varteva peitsi.
Kun kaikki ovat koolla, lehtojen ja lähteiden nymfejä myöten, kehoittaa Zeus heitä menemään taisteluun, mielensä mukaan troialaisten tai kreikkalaisten puolelle. Here, Athene, Poseidon, Hermes, Hefaistos liittyvät kreikkalaisiin, Ares, Apollon, Artemis, Leto, joenjumala Ksanthos ja Afrodite troialaisiin.
Niinkuin paimenet saa kililaumat vilkkahat oitis Toisistaan erilleen, kun ne käy sekasin hakamaassa, Niin nämä kunkin paikalleen pani päälliköt valmiiks Otteluhun, kuningas Agamemnon keskellä kulki, Kasvoiltaan kuni Zeus, jota innostaa ukonilma, Varreltaan kuni Ares ja rinnaltaan ku' Poseidon.
Tuon hymysuin isä kuuli nyt ihmisien, jumalainkin, luo heti kultaisen Afroditen kutsuen virkkoi: 427 "Ei ole, lapseni, laisinkaan sotatyöt sua varten, vaan hääpuuhin sulla on hääriä askare armas, Ares huimapa hoidelkoon nuo muut ja Athene." Tuo oli haastelo heillä.
Tempasi Deifobos hänen kiiltelevän kypärinsä, vaan heti karkasi Meriones kuin rientävä Ares kohti ja keihäällään käsivarteen iski, ja maahan huiskuvin töyhtöineen kypär' uljas kirposi kalskuin. Meriones päin karkasi taas kuin iskevä kotka, kainalovarrest' irti hän tempasi ankaran keihään, jälleen kumppanien luo väistyen.
Minutkin valtasi pelko, vaikka olen itse ylimäinen pappi. En muista muuta kuin että horjahdin taaksepäin. Luultavasti olisin kaatunut maahan, jollei joku olisi tarttunut kiinni minuun. Kuka sen tekikään?" "Minä," vastasi Vinitius. "Vai sinäkö, »ankara Ares»! Mikset ollut Beneventumissa? Minulle on kerrottu, että olet ollut sairas, ja kasvosi ovat todella muuttuneet.
Valjakon valtasi koht' uromielen Tydeun poika, kumppanit viedä ne sai luo laivain kaarevalaitain. Kons' urot aimot Ilionin jo Dareen näki poikain, tään pois karkkoavan, tuon kaatuvan vaunujen viereen, kammahtui sydän heiltä. Mut päilyväsilmä Athene riehuvan Areen luo kävi, näin, kädest' ottaen, virkkoi: "Ares, Ares hurmehinen, tuho muurien, miesten!
Mutta kun rientäissään liketysten ehtivät, ensiks Ares tähtäsi päin iespuun yläpuolta ja ohjain keihäsvaskellaan, hänet päivilt' aikoen päästää. Vaan kädell' otti sen kiinni Athene päilyväsilmä, syrjään vaunuist' iski, ja kenttään suotta se syöksyi. Toisena heitti jo nyt sotaärjyinen Diomedes vaskisen peitsen; uppoamaan sen Pallas Athene painoi vyötäisiin, vyösolkien liittymäpaikkaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät