Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Tuo keveä, sirotekoinen hattu pitkine, taaksepäin antaantuvine töyhtöineen istui huolettomasti päässä ja alta puikehtelivat tummat kiharat aivan kuin sattumalta esiin. Stiilinen hän oli kiireestä kantapäähän, seisoessaan siinä suorana ja arvokkaana.
Siniset polviin ulottuvat säärykset ja korkeat jalkineet olivat sitä vastoin koko pulskat, eikä koko asiasta siis sen enempää. Valkoinen, suureen ruusukkeeseen solmittu vyöhyt, jykeä miekka ja vihdoin hattu sinikeltaisine nauhoineen ja töyhtöineen ilmaisivat hänet suomalaiseksi upseeriksi Ruotsin valtakunnan palveluksessa.
Oli loistavan heleä kevätpäivä, hedelmäpuut kukkivat, vanhat tammet metsän laiteella hohtivat punertavan ruskeina silmikolle puhkeamaisillaan. Männyt ja nuoret lehtikuuset heloittivat vaaleanvihreöine töyhtöineen; sananjalat metsän rinteellä levittelivät kummallisesti kääriytyneitä lehtiänsä ja oratuomiston lumivalkoiset kukat lähettivät tuulen myötä mantelituoksuaan.
Mun isän' oli sotamies, ja nuori, kauniskin, jo viisitoista vuotisna hän astui rivihin. Tiens' aina kulki kunniaan, iloisin mielin kärsi vaan hän kylmää, nälkää, haavojaan, mun isän armahin. Ma lapsi olin, kun hän läks', kun loppui rauha maan, mut uljasta en käyntiään unhoita milloinkaan; hattunsa muistan töyhtöineen ja muodon ahavoittuneen ja kulmakarvat varjoineen, ne muistan ainiaan.
Vaan itse asiassa tavallinen linja-jalkaväki, sinisissä takeissaan, valkoisissa housuissaan ja sääryksissään, oli hyvin pientä väkeä, eivätkä heidän vaskihelaiset päähineensäkään punaisine töyhtöineen voineet tehdä heistä erittäin vaikuttavan näköisiä.
Ei hän vaan tähtiä tutkinut, sen pidin varmana; semmoinen rosvo ei juuri saattanut olla tähteintutkija enempää kuin niiden selittäjäkään. Varmaankin hän siis katselee jotakin korkeata hirsipuuta, jonne hän juuri oli matkalla. Saikohan pyöveli hänen korkean, terävän hattunsa koreine töyhtöineen? Minä luin sulat vieläkin kerran, kolme valkeata, kaksi viheriätä.
Tempasi Deifobos hänen kiiltelevän kypärinsä, vaan heti karkasi Meriones kuin rientävä Ares kohti ja keihäällään käsivarteen iski, ja maahan huiskuvin töyhtöineen kypär' uljas kirposi kalskuin. Meriones päin karkasi taas kuin iskevä kotka, kainalovarrest' irti hän tempasi ankaran keihään, jälleen kumppanien luo väistyen.
Te olette yleiselle turvallisuudelle vaarallinen. No, eihän siinä mikään auttanut, minun täytyi mennä. Minut vietiin poliisikamariin ja oltiin juuri viemässä tuomioistuimen eteen. Silloin tuli vastaani eräs ... eräs amiraali..." "Amiraali!..." huudahtivat kaikki ihmeissään. "Nii-in, ja voitte uskoa, että hän oli hieno töyhtöineen ja kaluunoineen ja muine koristuksineen.
Päivän Sana
Muut Etsivät