United States or Gibraltar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Saapuu lain mies: «Vankilahan «Joudu, Agnes, rautaan nilkka!» «Voi, en jouda, täytyy pestä «Hurstistani hurmepilkka!» Oi laupias Isä, armahda! Syv' on tyrmä: säde kaita Synkeyttä sen ei voita; Säde pien' on tyrmän päivä, Yö sen täynn' on hirmuloita. Oi laupias Isä, armahda! Agnes parka päiväkaudet Päivää kohti tirkistääpi, Valon saa vain toinen silmä, Yöhön mustaan toinen jääpi.
Monelle palatsinsa loistava On paljon ahtaampi, kuin minulle On holvi Samarian muurissa, Ja valtikkaansa moni ruhtinas Saa usein kantaa mielin raskaammin, Kun Mika kantaa näitä kahleita; Ei unta untuvilla pehmeillä Niin levollista hovissasi maata, Kuin palvelijas tyrmän paasilla.
Kolkot muurit; akkunat asetetut niin, että päästivät niin vähän valoa ja iloa kuin mahdollista; kalisevat kahleet tyrmän telkimissä; raskaitten avainten räminä ja kaikkien ovien tarkka sulkeminen meidän perässämme; tieto siitä, että väijyvät, uteliaat silmät ottivat vaarin meistä; kauhea vakuutus, että vankikopit monellekin olivat viimeisenä askeleena häpeällistä hautaa kohden: tämä kaikki oli niin kamalaa ja pani minun tuntemaan kuin itsekin olisin ollut vanki taikka elävältä haudattu.
jos tiedät, missä on Terentius vanha, Cecilius, Plautus, Varro; virka, onko he tuomitut ja mihin kuolonkuiluun?» Oppaani näin: »He ynnä Persius, ma, ja monta muuta tuon oomme kera kreikkalaisen, jota imetti enemmän kuin muita Musat; ens ympyrässä tyrmän tumman oomme. Siell' usein haastelemme kukkulasta, joll' aina asuu ruokkijamme armaat.
Tyrmän seinät olivat vahvat ja raudoitettu ovi varmasti teljetty, joten vähintäkään pakenemisen mahdollisuutta ei ollut. Kun mieleeni muistuivat vanhempani sekä Riika, jonka kuva oli haihtumatonna mielessäni säilynyt, ei se suinkaan ollut omiaan epätoivoani lievittämään.
Ota mukaasi asestettuja miehiä vastarinnan varalle ja joku taitava seppä, sillä vankitoverini tyrmän ovi on paksu ja vahvasti teljetty. Oh! Oikean käteni ja isäsi tuhkan kautta älä hukkaa hetkeäkään!» »Suuri Jupiter!» Sallustus huudahti tyrmistyneenä. »Ja tänään ehkä juuri tällä hetkellä hän kuolee. Mitä on tehtävä? Menen heti paikalla preetorin puheille.» »Ei, ei niin.
Oi laupias Isä, armahda! Pois kun kääntyy, ympärillään Karkeleepi aavekansa; Joll' ei tuot' ois valkeutta, Pelkäis hullauntuvansa. Oi laupias Isä, armahda! Mutta viimein, aijan tullen, Tyrmän uksi aukeneepi: Agnes eteen oikeuden Asun mukaan asteleepi. Oi laupias Isä, armahda! Pukuansa järjestääpi, Huivihinsa kääntää huolen, Tukan suorii, jott' ei luultais Olevaksi mielipuolen.
Suomess' ei lie nähty mustalaista Vahvempaa ja uljaampaa kuin *Aatu*. Hämeen kankahilt' ei löytty pönkkää, Kyllin lujaa häntä salpaamahan; Tyrmän halki tunki hän kuin viidan, Miehet alleen löi kuin ä'es paakut. Vaan hän olostel' kuin metsän karhu; Mitä urho kaipas, sen hän otti, Mit' ei tarvinnut, sen antoi olla.
Repo juosta reyätteli, Pitkin vuorta voivotteli; "Riu, rau, repo rukka! Miss' olit tämän kesyen?" "Jumalalla paimenessa, Karjalaisna kaikkivallan." "Saitko paljo palkastasi Jumalassa oltuasi?" "Kuusi poikoa poloinen, Sikiöitä seitsemisen." "Miss' on poikasi poloisen, Kussa tyrmän tyttäresi?"
Sillä, ellette halua elää minun tahtoni mukaan, niin täytyy teidän totisesti kuolla ja lapsenne samaten». Genoveeva vastasi rauhallisesti ja pelottomasti: »Ennemmin kuolen tuhatkertaisesti kuin suostun sellaiseen, jonka vuoksi minun täytyisi hävetä Jumalaa, kalliita vanhempiani, puolisoani ja kaikkia hyviä ihmisiä». Golo silmäsi häntä raivostuneena, kääntyi vihan vimmassa mennäkseen ja paiskasi rautaoven kiinni sellaisella voimalla, että tyrmän perustukset tuntuivat järisevän ja kumiseva jylinä kaikui vielä kauan jälkeenpäin holveissa.