United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Olihan sillä vanhalla kansalla sitä sanan mahtia...» »Liekö se avittanut, vaan kun ovat olleet voimakkaampaa ja uljaampaa väkeä, se tuo lie syynä.» »Mutta mitä hän niillä potaatin siemenillä teki?» »Ka kylvi, ja siitä se levisi potaatinviljelys tämän järven rannoille.» »Vai hän se ensinnä?» »Hän, ja siitä se levisi...» Siitäpä johtui nyt uusi puheaine.
Suomess' ei lie nähty mustalaista Vahvempaa ja uljaampaa kuin *Aatu*. Hämeen kankahilt' ei löytty pönkkää, Kyllin lujaa häntä salpaamahan; Tyrmän halki tunki hän kuin viidan, Miehet alleen löi kuin ä'es paakut. Vaan hän olostel' kuin metsän karhu; Mitä urho kaipas, sen hän otti, Mit' ei tarvinnut, sen antoi olla.
Kun heitimme tanssimme, oli koko seura ikäänkuin huumauksissa ja huumauksissapa lienemme olleet itse tanssijatkin. Siinä seisoi Wendla hentona ja notkeana, ja minusta tuntui, juurikuin joku taiwainen olento olisi ollut likelläni. 'Se oli kaunis tanssi, sen uljaampaa ja wiehättäwämpää paria ei saata koskaan permannolle astua', sanoi joku joukosta wihdoin.
Naisella oli isänsä, äitinsä, sukulaisensa ja ystävättärensä, joille hän ei pitänyt minään häpeänä ilmoitella aviohuoliaan. Miehellä saattoi myöskin olla isänsä, äitinsä, sukulaisensa ja ystävänsä. Mutta hänen suunsa pysyi mykkänä, ja jos hän oli onneton, hän veti oman nokimustan murheensa hiilellä ylikäymättömän piirin itsensä ja perheensä ympärille. Tietysti se oli uljaampaa.
Mutta Hanna von Falckin täytyi tietysti olla jotakin aivan erikoisempaa kuin kaikki muut. Hänen miehensä ei sopinut »alistua» edes senkään vertaa kuin jonkun »von sen» tai »von sen» ja lähteä heidän kanssaan Ruotsiin. Hänen täytyi Vjatkaan! Se oli uljaampaa, komeampaa.
Hän on erinomainen puuseppä, sanotaan, ja sotilaista puhuttaessa: Kuinka suuria hölmöjä he ovat! Toiset taas päinvastoin sanovat; Ei mikään ole uljaampaa kuin sodankäynti; kaikki muut ihmiset ovat pelkureita.
WERNER. Toista Ei löydy uljaampaa. JAAKKO. Oi, siunausta Teill' sanastanne olkoon. Nyt ma käyn. Lähtee oikealle Kahdeksas Kohtaus. LUUTNANTTI WERNER. Ma lapsuuteni paikat näen taas! Kun viimen näihin huoneisin ma astuin, Oil sydän täynnä, elo tuntui mulle Kuin aamu valkoinen ja rauhakas, Sill' toivo mulle lauloi kunniaa Ja onnea, ja murhe outo oil. Tuoll' istui vanhus!
"Se on tosi, että teidän tyttärenne on paraita tyttäriä paikkakunnassa sekä näkönsä että siveytensä ja ymmärryksensä puolesta; mutta uljaampaa, ymmärtäväisempää nuorukaista en tiedä, kuin Lukulan Iikka on; sentähden ei olisi yhtään mielestäni kumma, jos heistä tulisi aviopari, semminkin kun Iikalla on isompi osa tyttärenne henkisessä kasvatuksessa kuin teillä.
"Ro, mitä arvelette? oletteko milloinkaan nähneet paremmin järjestettyä leiriä, kuin tämä tässä? ... näöltään uljaampaa väkeä? ... rikkaampaa varastoa?" "Tosiaan, se on varsin kaunista. Montako miestä kaikkiansa?" "Kolme-kymmentä tuhatta, jotka herttua itse on Lothringistä tuonut.
Markesalaiset olivat sen ohessa uljaampaa ja voimakkaampaa kansaa kuin Seurasaarien asukkaat; heilläpä ilmaantui tatueeraamistapakin täydellisimmässä muodossaan. Vaatteita eivät he käyttäneet lämpimän ilmanalan vuoksi, mutta nuo monenmoiset ihopiirrustukset vaikuttivat että heidän ruumiinsa näytti ylenympäri verhotulta.