United States or Norway ? Vote for the TOP Country of the Week !
ah, sielu autuas, mi piilet riemus sisällä, tee nyt mulle tiettäväksi, mik' on sun saattanut niin liki mua. Ja lausu, miks ei tässä taivahassa soi Paratiisin sulosoinnut, jotka niin hartahina alemmissa helkkää.» »Sun kuulos kuolevaisen on kuin näkös», hän vastas; »syystä siitä ei soi laulu, mist' ei myös hymyile Beatrice täällä.
Niin taivas tää, mi kanssaan kaikki kiertää maailmat, sointuu piirin kanssa yhteen, mi enin rakastaa ja tietää enin. Ja siks jos järjelläsi mittaat voimaa, et ulkomuotoa sa substansien, jotk' on sun silmissäsi ymmyrkäiset, sen huomaat sopusoinnun ihmeellisen suuresta suureen, pienemmästä pieneen, voimansa kanssa joka taivahassa.»
Nyt, Thomas Mowbray, sinun puolees käännyn; Tervehdykseni huomaa: minkä lausun Ruumiini siitä vastaa päällä maan Tai kirkastettu sielu taivahassa. Sin' olet petturi ja pilttomies, Siks liian hyvä, eloon liian huono. Jot' ihanampi helo ilman täyttää, Sit' ilkeemmiltä siinä pilvet näyttää. Ja vielä kerran, tuoden tekos ilmiin, Sua sanon petturiksi suoraan silmiin.
Askeleeni, joutukatte Isän luokse! pieni sisko Pois on mennyt tähtein luokse, Miss' ei suotta kyynel juokse; Tät' ei uutta isä siellä Huviksensa tiedä vielä, Luulee ett' on nälissänsä, Kivuissansa sisko vielä. Miten mahtaa isä kulta Iloita kun kuulee multa, Ett' on sisko taivahassa Elämässä onnekkaassa! Kirkkotarha. Pelkäisinkö? Enhän; usein ennen tästä Astuskelin huoletonna.
Uus onko taivahassa tahto, koska käy kadotetut minun kallioitain?» Oppaani silloin mua koski, sanoin ja käsin ynnä elein polvet multa ja kasvot painoi kunnioittaviksi. Hän sitten näin: »En saavu itsestäni, taivaasta Nainen alas astui, pyysi mun tämän miehen tietä johtamahan. Mut kosk' on tahtos, että meistä tietää enempi saisit sekä matkastamme, ei olla toinen voi mun tahtonikaan.
Heräjämisen hetkeen siirryn siksi ja kerron, että unen hunnun kirkkaus repäisi, joku huus: »Mit' teet sa, nouse!» Kuin nähdä omenapuun kukkasia, joist' enkeleill' on ilo ynnä juhlat ijäiset taivahassa, saivat kerran Johannes ynnä Pietari ja Jakob ja toipuivat taas kuullessaan tuon sanan, mi murtanut ol' unen raskahamman,
Niin taivas tää, mi kanssaan kaikki kiertää maailmat, sointuu piirin kanssa yhteen, mi enin rakastaa ja tietää enin. Ja siks jos järjelläsi mittaat voimaa, et ulkomuotoa sa substansien, jotk' on sun silmissäsi ymmyrkäiset, sen huomaat sopusoinnun ihmeellisen suuresta suureen, pienemmästä pieneen, voimansa kanssa joka taivahassa.»
Tunne lippus, uhris ilmi kanna, Hengenvalta, kaiken vapauden Alku-ehto, itsellesi hanki, Maallisella uhrill' osta kallein, Maassa kallein, suurin taivahassa, Jälkipolven perintö ja aarre: Hengenvalta, vapauden mahti. Nouse, kansa, valvo vanha suku, Itä-Suomi, Karjalainen kanta!
Ja hän kuin äiti, joka rientää pojan avuksi kalpean ja huohottavan ja haastaa äänin tätä tyyntäväisin, nyt mulle: »Tiedät, olet Taivahassa, ja että Taivahass' on kaikki pyhää ja mitä tehdään, rakkaudesta tehdään. Kuink' oiskaan laulu ja mun hymyilyni sun muuttaneet, nyt arvaat, koska tää huuto noin on sua hirvittänyt.
Tää kirja sodat, valanteot Se meiltä kaikki kieltää, Ja kuolemankinrangaistus On poikkeus Herran tieltä. Ja vaikka missä rukoilet, Se taivahassa kuullaan Nyt näät sen yksin kirkkoja Vain semmoisiksi luullaan. Tään kirjan papit kielsivät Ei nylkyrit he soisi, Ett' kansa itse totuuteen Se tunkeutua voisi!