United States or Gibraltar ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Siitä ei tule mitään!» huudahtivat toiset ja alkoivat selittää, että pian ovat suuret arpajaiset ja ne ja ne juhlat ja kaikin puolin niin hauska kesä tulossa. »Sen helpompi on minun lähteä, kun tiedän teille jäävän hauskuutta», sanoi Esteri.
Kädet rinnallensa risti; nousi Tuonen tuima rauta, nukkui urho kaunihisti, painui kiini silmälauta. Päivää kolme juhlat kesti. Saapui Hurtta saaliin jakoon; poistui pappi kiirehesti, pötki myöskin Alholm pakoon. Alkoi tuosta taisto tuima, moni poika kuolon peri, moni kaatui huovi huima, huppeloitsi kansan veri.
Hauskaa olikin sitten nähdä, että yleisöä oli salin täydeltä, kun Gina Krog astui sisään ja piti sisältörikkaan, kauniin esitelmänsä Camilla Colletista kirjailijana, uranuurtajana ja ihmisenä. Esitelmän jälkeen olivat Unioni ja Suomen Naisyhdistys yhteisesti järjestäneet hänen kunniakseen juhlat Seurahuoneen 35:ssä. Mieliala oli varsin hilpeä ja useita puheita pidettiin. Muun muassa puhui prof.
Härkä oli erittäin Heralle pyhitetty eläin. Tämmöiseen Hera-juhlaan ovat nimet Bitoni ja Kleobis yhdistetyt. Tavan mukaan olivat juhlat taasen vietettävät.
Uudet juhlat, voitot ja kuolemantuomiot olivat täydessä vauhdissa Roomassa, kun eräänä yönä pretorianien leiristä vaahtoavan hevosen selässä tulla karautti airut ilmoittamaan, että sotamiehet itse kaupungissa olivat kohottaneet kapinallisen lipun ja huutaneet Galban Caesariksi.
Heräjämisen hetkeen siirryn siksi ja kerron, että unen hunnun kirkkaus repäisi, joku huus: »Mit' teet sa, nouse!» Kuin nähdä omenapuun kukkasia, joist' enkeleill' on ilo ynnä juhlat ijäiset taivahassa, saivat kerran Johannes ynnä Pietari ja Jakob ja toipuivat taas kuullessaan tuon sanan, mi murtanut ol' unen raskahamman,
Taas on sama tuntu mulla: kadotin nyt kallihin uskon kansaan, isänmaahan, jota raukka rakastin. Tulee kesä, tulee talvi, eipä enää milloinkaan mieleheni haave heljä hengen, laulun kotimaan. Siks ei elon juhlat mulla, vaikka juhlii juhannus, syän ei syttä valkeampi. Mistä silloin pelastus? Taas kuin ennen tuosta yksin: täytyy kestää yksinään, yksin nousta Suomen suosta korkealle kärsimään.
Oli vieraita Ruotsista, Pietarista ja muualtakin ulkomailta, jotka ilmaisivat ilonsa ja ihastuksensa siitä, mitä olivat nähneet. Juhlat olivat suurenmoiset ja mieltä ylentävät. Kai näitte kulkueet kadulla. Ei me nähty. Kirkossa kai ainakin olitte? Emme. Kanuunain laukaukset ainakin kuulitte? kysyi Risto. Mitä varten siellä kanuunoillakin ammuttiin? kysyi vanha emäntä toisesta päästä pöytää.
Niinpä vasta vuonna neljäsataa yhdeksänkymmentä kuusi saatiin töin tuskin poistetuksi aito pakanalliset luperkaliat, joihin liittyi raakoja taikauskoisia menoja ja kaikenlaista vallattomuutta. Paljon kauemmin olivat tietysti käytännössä viattomammat juhlat, kuten florialiat ja paliliat.
Täällä, luostarin pyhässä terhenessä, sydän varmaan viimein tyyntyy ja taukoo sykkimästä, paitsi yhteisen kirkon elämän-menoissa, niin että kalenterin juhlat käyvät sen ainoiksi tapauksiksi. Mutta milloin tämä minun suhteeni tapahtuu? Maaliskuun 20 p. Onkohan veli Martin jo päässyt tähän rauhaan?