United States or San Marino ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei Astartte ja Baal Voi Israelin vihollista voittaa; Damaskus korska nöyryytetty on, Kun herraa pilkkas sotajoukkojen, Näät koko Israelin tietäen Häväissyt Benhadad on Jahvea; Vanhurskas kosto kaikkein korkeimman Nyt hänet kohtasi ja lannisti. Vai Obadja se taaskin väittelee ja kuninkaansa palvelijaa oikoo, Vaikk' itse kuningaskin läsnä on!
Ei tuomios erheen lasta, ei syntistä vaimoa maahan lyö, ken pilkkas sua, sitä vasta sun muistaa armos aulein työ. En kerskata, mieli: mut ehdoin en syntihin suostunut milloinkaan. Hymys mullekin lempein lehdoin kevät, sai suvi suoneni paisumaan himon äänen myös minä kuulin, kun karkelot näin elon seppelpään, kun verenhehkuvin huulin se mulle haastoi lemmestään.
Mun halvan huomioni mukaan pilkkas Hän meitä, kerjätessään ääniämme. 3 KANSALAINEN. Niin kyllä, nauroi meitä vasten naamaa. 1 KANSALAINEN. Se hänen tapaans' on; ei pilkannut hän. 2 KANSALAINEN. Sä yksin sanot, ettei pilkannut hän. Ois näyttää hänen tullut ansionsa, Isänmaan palvelussa saadut haavat. SICINIUS. Sen teki hän. KAIKKI. Ei, niit' ei kukaan nähnyt.
He halujanne urkkii tarkemmin Kuin purjehtija tuulen suuntia, Ja ennustukset korvaa kutkuttavat He niiden mukaan teille huutavat; Siis heiltä taasen tiedustelkaa totta! ISEBEL. Pidätä pilkkas! Mieti, mitä vaadin! Sen täyttäminen vaikea ei lie, Kun liittää meidät viha yhteinen, Ja siten pelastaa voit kuninkaan Ja koko Samarian kunnian, Min pilkaksi on kiittämätön tehnyt. Sa et voi tietää...
BRUTUS. Näittekö te, kuinka Hän julki-ylenkatseell' ääniänne Pyys tarvitessaan, ja nyt luulettenko, Ettei tuo ylenkatse teitä ruhjo, Kun valtaan pääsee hän? Kuin? Eikö teissä Sydäntä ollut? Järkeäkö vastaan Porata piti kielenne! SICINIUS. Te kiellon Olette muille antaneet, ja nyt, Hänelle, jok' ei pyytänyt, vaan pilkkas,
Hänt' ihastuen menin kiittämään ja pyysin, vannotin, ett' edes kerran viel' armaan tyttölapsen luokse saapuis, jok' ei saa rauhaa, ellei jalkain juureen saa hälle tuoda kyynelkiitostaan. NATHAN. Kuin kävi? DAJA. Turhaa! Kuuro hän on meille, mua varsinkin vain katkerasti pilkkas... NATHAN. Te siitä säikähtäin... DAJA. Ei ensinkään! Ma joka päivä uudest' yritin ja joka päivä uutta pilkkaa kestin.
Ei vertaa tiennyt tälle kunnialle, hän siitä päätään nosti korkealle; maailmaa vastaan miekoin, miehineen hän käynyt ois ja valtakirjoineen. Mut joskus, juttu kun tul' oikein vilkas, hän Suomalaisen typeryyttä pilkkas, kuink' ollaan rehdit, mutta tuhmatkin; hän silloin päästi naurun raittihin. Mut annas, toinen moittia jos tahtoi, vait! Moistahan vaan ukko yksin mahtoi.
Kun tulvana he maahas hyökkäsivät, Ilmoitti sulle Jahven profeetta: Näin sanoo Herra: Koska syyrialaiset Mun nimeäni ovat pilkanneet, Niin tahdon kaiken suuren joukon tään Sun käsiis antaa, että tietäisitte Mun herraks, jolla voima on ja valta. Se onko totta? AHAB. On. OBADJA. Ja Benhadad Hän pilkkas Jahvea? AHAB. Ma myönnän sen.
Se siis on *lemmen* lähde raikas, uusi, mi lesken murheesta nyt tarinoi, se, jok' ei muinen tiennyt, mitä polo valitus on ja synkkä yksinolo! Se siis on *lemmen* virta voittoisa, mi vyöryy valtimoissa puolisoiden, se, joka voimakkaana, uljaana tapoja muinen uhmas, hupsuja viisaita pilkkas, nauroi ilkamoiden! Se siis on *lemmen* kauneuden-palo, mi kihlauksen kauan kestää suo!