United States or Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !


Olin mieki neito muinen, Olin kasvava kananen, Pitkillä ison pihoilla, Oman taaton tanhuilla; Kävin kukkana kujilla, Kajavana kartanoilla. Toisin nyt minun poloisen, Toisinpa tätä nykyä: Sinnes on pihani pitkät, Kunnes pitkät pilven rannat; Sinnes kaiat kaivotieni, Kunnes kaiat kaaren rannat; Sinnes laajat lattiani, Kunnes laajat lammin rannat; Sinnes oikein oveni, Kunnes oikein otavat.

Kyllä kuulin mieki kurja Sen pahan kukon parunnan, Vaan en voiuut vielä nosta, Enkä haikennut havata; Uni petti, vuoe voitti, Petti pehmyt päänalainen, Nuori sulhonen nukutti, Käsivarsin vaivutteli. Kauan maata annettu.

Sanoi vanha Väinämöinen: "Kohti pohjoista kulemme sampoa tapoamahan, kirjokantta katsomahan, Pohjolan kivimäestä, vaaran vaskisen sisästä." Sanoi lieto Lemminkäinen: "Ohoh vanha Väinämöinen! otappa minua miestä urohoksi kolmanneksi, kun saat sammon nostantahan, kirjokannen kannantahan; vielä mieki miesnä maksan, jos saisi tapella tarve."

Vielä mieki miesnä maksan, jos saisi tapella tarve: annan käskyn kämmenille, olkapäilleni opaston." Vaka vanha Väinämöinen otti miehen matkoihinsa, veitikän venosehensa. Se on lieto Lemminkäinen jo tulla tuhuttelevi, käyä luikerrehtelevi. Tuopi laian tullessansa venehesen Väinämöisen. Sanoi vanha Väinämöinen: "Oisi puuta purressani, laitoa venehessäni, parahiksi painoaki.

Mikä lie piioillani? Pestaisinpa mieki piian, Orjan ottaisin minäi, Kun ois tuohi vaattehena, Savi ruokana parassa; Tahi se syömättä eläisi, Tarkeneisi vaattehetta. Viisin piikoja pitäisin, Kuusin käskynkuulijoita. Vaan en nyt sanoa saata, Enkä tuota tuhma tunne, Mi on piru piioillani, Paha palkkalaisillani, Ei pysy minulla piiat, Orjat ei ne ollenkana. En elä elotta.

Mieki ennen nuorempana asioissa autin, Nyt jo käyn köykkyä, kun ois syönyt tauti. Moni poika minulleki antoi ennen suuta, Nyt jo asun halpana kun keittolihan luuta. 11. POIES VIE

Soisin päivät soitettavan. Soisin päivät soitettavan, Illat tehtävän iloa; Soitteleisin mieki kurja, Itseki ilotteleisin, Vaan ei soita suuni kurjan, Eikä ääneni ilotse. Miks' ei soita suuni kurjan, Eikä ääneni ilotse? Siks' ei soita suuni kurjan, Siks' ei ääneni ilotse, Kun olen vaimalan valama, Kurjalan kuvaelema; En oo laulajan lajia, Enkä tietäjän terästä.

Olin mieki miessä ennen Mieslukuja tehtäessä, Miehiä miteltäessä, Arvaeltaissa uroja; Kiskoin ma kivestä tuohta, Vestin jäästä tervaksia, Pakanoilta kirkon poltin, Kiiskiltä kivisen linnan. Miekkani käessä kääntyi, Kun kevyisin haavan lehti, Eli leppäinen palikka; Sylin syöksin keihäsvartta Peltohon alaperähän, Maahan mättähättömähän; Piti piikaset hyvänä, Vaimot pääni valkiana.

Pah' on orjana eleä, Käyä toisen käskyläisnä Olin orja mieki muinen, Palkanpiika pappilassa; Pah' oli olla pappilassa, Kehno kellon soittajassa, Paljo pantihin olutta, Meille hiivat heitettihin. Pah' oli olla orjuuessa, Ei parempi emantuuessa: Unta täynnä uunin korvat, Paljo pankolla makuuta, Ei emännän vuotehella, Talon vanhimman varalla. Olut vieri kun vetehen.