United States or Norfolk Island ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Mitenkä he teitä haukkuivat tuolla talossa?" utasi vaimoni. "Sanoivat, että laiskusillani kerjään, kun en viitsi tehdä työtä. Hyvä Jumala! Mitähän työtä tämmöinenkin näljän tähden uupunut ja kuihtunut raiska voisi tehdä, varsinkin semmoista, jolla saisin lapseni elätetyksi. Kukaan ei anna minkäänlaista työtä, eipä vaikka ruokansa edestä tekisi.

Isäni ja kuninkaani, ristiveljien pitää suostuman; minä pyydän, minä kerjään; puhalluttakaa kansa keräjiin; te olette kantava kuninkaan nimeä oikeudella! Näittekö hänet! Näittekö ihanan poikani! Kuinka hänen silmänsä loistivat! Niin, me kaikki taistelkaamme ja voittakaamme. Kuinka lukuisat ovat Birkebeinit?

Vaan sie, jon silmä säihkyvä tähden juoksut Yht' aikaa kuin tomu-hiukeen horrot helmaa; Aurinko, ennenkuin tules piillät, lausu, Missä mun kultani on? Kuninkaan lailla, tieltäsi korkealta Luot kultaa, lapsien ääntä vaan et kuule; Kun tuosta yhtä tietoa kerjään sulta, Kultia tulvana luot! Ken vastaa mulle? leivoko vilkas tuolla, Ku, siivet höllänä, pilvist' äsken laski?

Enskerran kerjään ma tähdiltäni Pois kalkki katkera ottakaa. Maan mato pienin mun olla suokaa ja kaikki ollehet unohtaa. Niin kivensiruhun kaivertaisin sen laulun, joka nyt tehty on, ja multaan kaivaisin syvään, syvään, pois itseltänikin piilohon. Sua kipu tervehdin. Oh, tiesi vanhat hyvin jo tuntevankin näyt. Taas nahkahani laihaan kuin kotiasi käyt.

Ei, ennen tuittupäisen Ranskan herran, Tuon osattoman kuopukseni yljän, Jaloissa asemiehen muonaa kerjään Katalan hengen piteeks. Tuonko luo? Mua ennen käske orjaksi ja juhdaks Herjalle tuolle. GONERIL. Niinkuin suvaitsette.

Kun siunaust' itse kaipaatten, niin kerjään Ma siunausta teiltä. Ma huolta pidän hänestä ja vastaan Myös kuolemastaan. Vielä hyvää yötä! Mun rakkaudesta täytyy julma olla; Paha ol' alku, pahempaa voi tulla. Sananen vielä, äiti. KUNINGATAR. Mitä tehdä? HAMLET. Ei millään lailla sitä, mitä pyysin.

Esapa viskasi yhden kerran, tarttui siihen Otto ja lisäsi: Ja sitte kun Esan isä huusi. Eipään, kainosteli Esa. Otto kysyi nyt Juntukselta: Huutaakos sinulle isä, jos teet mitä? Eipä minulla ole isää ollutkaan, hyvitteli Juntus. Entäs eikö äitiäkään ole ollut? Ei. Kukas sinulle sitte antaa leipää! ihmetteli Esa. Ei kukaan... Minä vain itse kerjään.

Työssä olen, mutta jos työtä ei ole, kerjään, päätti ukko huomattuaan, että lautta lähestyi toista rantaa, ja voitonriemuisena katsahti kaikkiin, jotka olivat häntä kuunnelleet. Lautta tuli toiselle rannalle. Nehljudof otti kukkaronsa ja tarjosi ukolle rahaa. Ukko ei ottanut. En minä ota semmoista. Leipää otan, sanoi hän ja alkoi sovitella selkäänsä konttia, jonka oli ottanut pois.

Siis, ma pyydän, Palatkaa siskon luo ja vääryytenne Tunnustakaa. LEAR. Hält' anteeks pyytäisinkö? No katso siis, kuink' isällen se sopii: "Ma myönnän, rakas laps, ett' olen vanha; On puutteess' ukko; polvillani kerjään. REGAN. Heretkää, herra; tuo on rumaa pilkkaa. Palatkaa siskon luo. En koskaan, Regan.

Se oli minunkin tarkoitukseni; mutta tapaus harmitti minua kuitenkin, sillä minun mielestäni se oli vääryys äitini muistolle. "Pojan on asia panna pitäjälle kerjään. Ei meillä ole varoja häntä enempää ruokkia; se syö kuin susi." Niin sanoi enoni vaimo, muutaman päivän siellä oltuani, ja viimein päätettiinki että minun piti lähtemän sillä tiellä onneani koettamaan.