United States or Falkland Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuka käypi kymmenestä, Samoin kuin Samarilainen, Kiittämässä korkiata Armon eestä auttajata, Päästyänsä puutoksesta, Johon oisi oijennunna, Joll'ei jauhoja Jumala, Siunannunna suuri Luoja Esivallalle varoja, Eloa etelämaalle, Jotta tuli toiset puolet Näljän alta autetuiksi, Puutteesta pelastetuiksi?
Kirjallisuus oli jo heidän henkensä niin kehittänyt, että he olivat vapaat kaikista ennakkoluuloista ja eivät olleet tahallaankaan, vaikka saivat välistä pilkkaakin kärsiä. Monikin, joka näljän kanssa taisteli hirmuista taistelua, pilkkasi heitä, vaikka itse oli kymmentä kertaa pahemmassa kadotuksessa. Siinä oli koko heidän konstinsa.
Näljän hätä pian alkoi hirveästi raivota Atenassa, ja silloin täytyi kaupungin ruveta hieromaan sovintoa, mutta kuitenkin otettiin se äkkiarvaamatta väkirynnäköllä. Ryöstäen ja murhaten tunkeutuivat Sullan sotamiehet kaupunkiin ja panivat toimeen hirvittävän verisaunan.
Kauppiaalla oli selvä leipä kuinkas muutoin, sillä olihan hän kauppias ja laillaan vielä viljakauppiaskin. Talossa oli leivottu ja leipiä oli syrjällänsä seinävierustailla. Kauheassa näljän tuskassa juolahti ukon päähän, ettei ole muuta neuvoa kuin siepata tuosta yksi leipä, pistää se poveensa ja rientää pois. Ajateltu ja tehty.
Lukivat iltarukouksensa ja tahtoivat nukkua, mutta näljän vaivat karkoittivat lapsuuden makean unen heidän silmistänsä.
Ei harvoinkaan tapahtunut, että jalan kulkevat perheet olivat niin alastomia, sairaloisia ja kuihtuneita, että heitä täytyi hevosella siirtää toiseen taloon ja kääriä heitä peitteillä, etteivät välille paleltuisi. Luultavasti oli noilla näljän kanssa taistelevilla se usko, että meren rantamailla on kuitenkin saatu parempi vuodentuotos nytkin kuin muualla.
Sydän hällä sytee kuunnellen kesä-yötä ääretöntä yksin, pois povi palaa istuen naisen nuoren kera ystävyksin; saattaa hän viipyä vierellä kultaisten riemujen maljan, silmä kauas katsoo keskeltä heiluvien hetkien naljan. Taikka hän tarpoo syys-yötä synkkää, maantietä mieron, tuntee hän kodin, muut missä tuntevat kylän kolkon, kieron.
Kristus on kuollut, vieläpä herätetty ylös, on myös Jumalan oikealla kädellä, joka myös edestämme rukoilee. Kenen pitää meitä Kristuksen rakkaudesta eroittaman? vaivanko, vai ahdistuksen, vai vainon, vai näljän, vai alastomuuden, vai hädän, vai miekan? Niinkuin on kirjoitettu: 'Sinun tähtes meitä kuoletetaan kaiken päivää; meitä pidetään niin kuin teurastettavia lampaita."
Kuitenkaan ei kestä kauan onnellinen elämä Suomessa. Kateellinen vihollinen väijyy; katovuodet tuovat seurassaan näljän, joka havittelee talven turvissa. Ja silloin kysytään älyä ja kestävyyttä.
"Mitenkä he teitä haukkuivat tuolla talossa?" utasi vaimoni. "Sanoivat, että laiskusillani kerjään, kun en viitsi tehdä työtä. Hyvä Jumala! Mitähän työtä tämmöinenkin näljän tähden uupunut ja kuihtunut raiska voisi tehdä, varsinkin semmoista, jolla saisin lapseni elätetyksi. Kukaan ei anna minkäänlaista työtä, eipä vaikka ruokansa edestä tekisi.